Geologian tutkimuskeskus

Kolin kansallispuiston geologinen retkeilykartta ja opaskirja valmistuivat

Geologista tietoa Kolista retkeilijöille ja koululaisille

Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Metsäntutkimuslaitos (METLA) järjestivät 24.5. Kolilla tapahtuman, jossa julkistettiin Kolin geologinen retkeilykartta ja opaskirja sekä samalla vietettiin puistossa retkeillen Euroopan kansallispuisto -päivää (European Day of Parks). Tapahtumassa GTK:n aluejohtaja Kari Pääkkönen kertoi geologisen tiedon hyödyntämisestä matkailussa ja opetuksessa sekä hankepäällikkö Timo Huttunen (GTK) esitteli retkeilykartan ja opaskirjan sisältöä. Erikoistutkija Kalle Eerikäinen (METLA) valaisi kansallispuistopäivän taustoja ja vuoden 2004 Suomen teematapahtumia.

Luontomatkailu erilaisine aktiviteetteineen on yksi nopeimmin kasvava matkailun ala
maailmassa. Tämä suuntaus näkyy hyvin myös Suomessa. Kiinnostus ulkoiluun, retkeilyyn ja luonnon kokemiseen on kasvanut vuosi vuodelta. Luonnonhistoriasta ja geologisista nähtävyyksistä kiinnostuneille retkeilijöille GTK on aikaisemmin julkaissut Maisema ja maankamara -sarjassa neljä geologista retkeilykarttaa Lapista ja yhden Etelä-Suomesta.

Kolin geologinen retkeilykartta ja opaskirja on nyt uusin ”perheenjäsen” GTK:n karttasarjaan. Sisällön rungon muodostavat Kolin polkuverkon varrelta valitut 28 geologista maastokohdetta, jotka rakentavat pala palalta Kolin maiseman kehitystarinan vuosimiljardien takaa nykypäivään. Näin äärettömän ajan käsite antaa maisemalle neljännen ulottuvuuden, joka on samalla avain lajituntemusta syvällisempään luontokuvaan.

Ikivanha kallioperä ja nuori maaperä

Kolin ja koko Suomen maankamara on kaksijakoinen. Maiseman perustan muodostaa ikivanha kallioperä. Sitä peittää reikäisenä huntuna geologisesti katsoen aivan äskettäin syntynyt maaperä, joka koostuu hiekan, soran ja moreenin kaltaisista irtonaisista maalajeista. Maaperä- ja kallioperäkohteiden vaihdellessa retkeilijä liikkuu ajassa tuhansien miljoonien vuosien harppauksin.

Kolilla on nähtävissä useita maapallon kehityshistorian kannalta keskeisiä geologisia muodostumia, jotka tekevät alueesta maailmanlaajuisestikin merkittävän. Kolin vaarajakson kautta kulkee koko maapallon geologisen kehityksen kannalta merkittävä rajapinta, joka jakaa puiston kallioperän kahteen osaan. Koillisessa on yli 2 500 miljoonaa vuotta vanhoja gneissejä ja graniitteja, jotka edustavat muinaista manneraluetta. Sen lounaispuolella kallioperän kivilajeina ovat erilaiset kvartsiitit, jotka ovat syntyneet hiekkakerrostumista ja esiintyvät koillisesta lounaaseen nuorentuvana sarjana. Lisäksi alueella on tummia juonikiviä, jotka ovat syntyneet kivisulan purkautuessa ja jähmettyessä kallioperän rakoihin ja heikkousvyöhykkeisiin.

Noin kaksi ja puoli miljoonaa vuotta sitten alkoi kvartäärikausi, jonka aikana Euroopassa oli kolme suurta jääkautta. Mannerjäätiköt ovat Suomen yli virratessaan pyyhkineet mukaansa kaiken irtonaisen maa- ja kallioaineksen jättäen jälkeensä puhdistetun mutta naarmutetun kalliopinnan ja erilaisia jäätikön ja sulamisvesien synnyttämiä maaperämuotoja. Viime jääkausi päättyi Kolilla noin 11 000 vuotta sitten. Tämän jälkeen alkoi nykyisen kasvillisuuden kehitys. Sopivilla paikoilla soistuminen alkoi melko pian, ja alueen vanhimpiin soihin onkin tallentunut Kolin koko jääkauden jälkeisen ajan metsähistoria.

Nuorimmat maisemaa muokanneet tapahtumat ovat ihmisen aikaansaamia. 1700-luvun puolivälissä Herajärveä laskettiin viljelysmaan lisäämiseksi. Järven alkuperäinen ranta on nyt noin 10 metriä nykyisen järven pinnan yläpuolella.

Geologiset kohteet ovat esimerkkejä siitä, kuinka pienetkin yksityiskohdat voivat kertoa suurista ja merkittävistä asioista. Samalla tavalla kuin Kolin kivisten moreenipeltojen kivikasat kuvastavat esi-isien uurastusta ja elinehtoja, ovat kvartsiitin punaiset laikut todisteena ajasta, jolloin ilmakehä muuttui hapekkaaksi ja nykyisenkaltaisen elämän edellytykset syntyivät.

Kolin geologista retkeilykarttaa ja opaskirjaa on myytävänä luontokeskus Ukossa, alueen matkailuyrityksissä sekä GTK:n toimipaikoissa Espoossa, Kuopiossa ja Rovaniemellä,
puh. 020 550 2450, 020 550 3250 ja 020 550 4131, kotisivu: http://www.gtk.fi/geotieto/julkaisut/myynti.html. Hinta on 10 € (sis.alv), ja postitse lähetettäessä tulevat lisäksi postituskulut.

Kansallispuistopäivän teemana ”Luonnon monimuotoisuus - Biologiasta geologiaan”

Euroopan kansallispuistopäivää (European Day of Parks) vietetään kuudetta kertaa. Kansallispuistojamme hoitavat Metsäntutkimuslaitos (METLA) ja Metsähallitus järjestävät maanantaina alkavan viikon aikana lähes 20 tapahtumaa kansallispuistoissa ja niiden luontokeskuksissa. Tapahtumat on koottu osoitteeseen http://www.metsa.fi/luo/kansallispuistopaiva/. Tapahtumat löytyvät myös Luontoon.fi-verkkopalvelun tapahtumakalenterista kunkin luontokeskuksen kohdalta.

Suomessa Kansallispuistopäivän aiheena on ”Luontomme monimuotoisuus – biologiasta geologiaan”. Varsinkin maamme geologinen monimuotoisuus korostuu, kun Kolin kansallispuiston Luontokeskus Ukossa julkistettiin kansallispuistopäivän kunniaksi Kolin geologinen retkeilykartta ja avataan kaikille retkeilijöille ja erityisesti leirikouluille tarkoitettu Kolin kansallispuiston geologinen luontopolku. Kolin geologinen luontomatkailuaineisto on osa geologisen tutkimustiedon siirtoa luontomatkailun ja ympäristökasvatuksen palvelukseen. Geologinen aineisto on GTK:n tuotantoa ja geologinen luontopolku on GTK:n ja METLA:n yhteistuotantoa.

Maamme muissakin kansallispuistoissa on geologiaan liittyviä tapahtumia Euroopan kansallispuistopäivänä; Hämeen ja Pallastunturin luontokeskuksissa avataan Jääkauden jäljet -niminen kiertävä näyttely, joka esittelee mannerjään maahamme jättämiä jälkiä. Jääkauden jäljet -näyttely on Metsähallituksen ja GTK:n yhteistuotantoa.

Noin 300:ssa Euroopan kansallispuistossa tai niiden luontokeskuksissa järjestetään kansallispuistopäivänä erilaisia tapahtumia, seminaareja ja teemapäiviä. Kansallispuistojen toiminnassa korostuu yhteys paikalliseen elämään ja kansallispuistojen keskeisiin asiakkaisiin. Kansallispuistopäivän Euroopan laajuista ohjelmaa koordinoi Euroopan luonnonsuojelualueiden yhteistyöjärjestö EUROPARC-Liitto.

EUROPARC-Liitto on Euroopan kansallispuistojen ja muiden suojelualueiden hoidosta vastaavien tahojen yhteistyöjärjestö, jolla on yli 350 jäsenjärjestöä 37 Euroopan maasta. Suomesta EUROPARCin jäseniä ovat Metsähallitus, Metsäntutkimuslaitos ja ympäristöministeriö. Pohjois-Euroopassa toimii Pohjoismaat ja Baltian maat kattava EUROPARC-Liiton osasto.

Euroopan kansallispuistopäivä on Euroopan kansallispuistoliiton EUROPARCin vuonna 1999 aloittama perinne. Kansallispuistopäivää vietetään toukokuun 24. päivänä siksi, että tuona päivänä vuonna 1909 perustettiin Euroopan ensimmäiset kansallispuistot. Ensimmäiset yhdeksän kansallispuistoa perustettiin Ruotsiin. Niistä tunnetuimmat ovat Ruotsin Lapissa sijaitsevat laajat vuoristo- ja tunturipuistot Sarek ja Abisko.

Kansallispuistot ovat kaikille avoimia luonnonsuojelualueita, jotka sopivat kansallisina nähtävyyksinä erinomaisesti tutkimukseen, luontomatkailuun ja ympäristökasvatukseen. Suomessa on kansallispuistoja tällä hetkellä kaikkiaan 35 ja niiden yhteispinta-ala on noin 8 150 km 2. Kolin kansallispuisto on Metsäntutkimuslaitoksen hoidossa. Muita Suomen kansallispuistoja hoitaa Metsähallitus. Maamme uusimmat kansallispuistot ovat Repoveden ja Leivonmäen kansallispuistot.

Lisätietoja:
Hankepäällikkö Timo Huttunen, GTK/Kuopio, puh. 0400-185 621
Erikoistutkija Kalle Eerikäinen, METLA/Joensuun tutkimuskeskus, puh. 050-391 3165

www.metla.fi/koli
www.luontoon.fi

 

Sivun URL: http://www.gtk.fi/ajankohtaista/media/uutisarkisto/index.html?year=2004&number=148&newsType=PressReleases

Sivu luotu: 14.12.2018