Geologian tutkimuskeskus

Repoveden kansallispuiston geologiset tutkimukset selvittävät alueen luonnon ja kulttuurimaiseman historiaa

Geologian tutkimuskeskus (GTK) on aloittanut Repoveden kansallispuiston luonnon ja maankäytön historian tutkimukset Metsähallituksen luvalla. Tutkimuksen rahoittaa Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiö. Repoveden kenttätyöt tehdään talvella 2004. Näytteiden analysointi aloitetaan GTK:ssa kesäkuussa.

Repoveden metsiin mahtuu koko suomalaisen metsien hyödyntämisen historia. Metsiä on käytetty kunkin aikakauden tarpeiden mukaisesti eränkäynnistä ja tervanpoltosta metsätalouteen ja viimeisen sadan vuoden aikana käyttö on ollut hyvinkin tehokasta. Luonnonarvot ovat suosineet virkistyskäyttöä, ja nykyisin Repoveden kansallispuisto on tärkeä eteläisen Suomen metsäluonnon suojelun kannalta.

Repoveden kansallispuiston tutkimushankkeen tavoitteena on selvittää kansallispuiston luonnon- ja kulttuurimaiseman kehitystä, jossa erityisenä mielenkiinnon kohteena on alueen elinkeinojen kehittyminen. Tutkimuksen tuloksena valmistuu ajoitettu siitepölydiagrammi, jossa käy ilmi Repoveden alueen metsien kehitys jääkauden jälkeen. Lisäksi tutkimus pyrkii vastaamaan kysymyksiin:

1. Miten aluetta on hyödynnetty?
2. Mikä on eri maankäyttömuotojen, viljelyn, laidunnuksen, tervanpolton sekä saha- ja metsäteollisuuden rooli maiseman muuttajana?
3. Kaskiviljelyn ja maanviljelyn kehitys ja intensiteetti eri aikoina.
4. Koska alueella näkyy ensimmäisiä merkkejä viljelystä?
5. Mitä viljelymuotoja (kaski vai pelto?) on käytetty?

Arkeologiset löydöt, mm. kalliomaalaukset osoittavat alueella liikkuneen ihmisiä kalastus- ja pyyntimatkoilla jo tuhansia vuosia ennen ajanlaskumme alkua. Kaskikulttuuri ulottui 1800-luvulla koko Repoveden alueelle, ja Repoveden alueella metsiä on kulotettu enemmän kuin Etelä-Suomessa keskimäärin. Tervanpolton aika alkoi 1600-luvulla, ja vesisahojen tulo 1700-luvulla aloitti uuden vaiheen metsien käytössä. Laajeneva metsäteollisuus on 1800-luvulla ollut merkittävä maisemaa muuttanut tekijä Repoveden alueella.

Järvien pohjasedimenttien siitepölyt kertovat alueen historiasta

Repoveden kansallispuisto tarjoaa monia mahdollisuuksia ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksen tutkimiseen paleoekologian keinoin. Paleoekologia tutkii ekosysteemien ja ympäristömuutosten historiaa erilaisista luonnon kerrostumista. Pienten järvien pohjasedimentit ovat antoisa ja monipuolinen tutkimuskohde, koska järvisyvänteisiin ajan kuluessa kerrostuva aines säilyy yleensä hyvässä järjestyksessä, ja sedimenttiin arkistoituu eri menetelmin analysoitavaksi todistusaineistoa kasvillisuuden historian vaiheista jääkauden jälkeen.

Tutkimuksen keskeisenä menetelmänä on järvenpohjasedimentistä tehtävä siitepölyanalyysi. Sen avulla voi selvittää asutushistorian vaiheita alueilla, joilla arkeologinen aineisto on vähäistä tai puuttuu kokonaan. Siitepölyt leviävät tuulten mukana laajalle alueelle ja laskeutuvat pölysateena maahan. Ne siitepölyt, jotka laskeutuvat järviin ja soille, eivät joudu hapettumiselle alttiiksi, ja säilyvät järvien ja soiden kerrostumissa. Vuosisatojen ja -tuhansien aikana syntyneistä sedimentti- tai turvekerrostumista voidaan niiden sisäistä lajijakaumaa tarkastelemalla saada kuva kohdetta ympäröineen kasvillisuuden kehityksestä.

Siitepölyistä näkyvät asutushistorian vaiheet

Asutushistoriaa tutkittaessa on erityistä merkitystä sellaisten kasvien siitepölyillä, joiden olemassaolo liittyy ihmisen toimintaan tai joiden olemassaoloon ihmisen toiminta vaikuttaa. Maankäytön luonteesta riippuu, millainen on ihmisen aiheuttama muutos kasvillisuudessa, ja sen jäljitettävyys siitepölystössä. Kivikauden ihmisen aiheuttamat muutokset luonnossa olivat vähäiset. Maanviljelyn tultua käyttöön kehittyi asumistyyli kasvillisuuden kuvaa yhä selvemmin muuttavaksi. Paitsi metsäalan supistumisena se näkyy ruohovartisessa lajistossa viljeltyjen lajien mukaantulona ja rikkaruoholajiston ilmestymisenä.

Luonnontieteellisten tapahtumasarjojen ikäsuhteiden määrittäminen on peruslähtökohta geologisessa tutkimuksessa. Käytettävästä sedimenttisarjan ajoitusmenetelmistä on usein päätettävä ajoitettavan materiaalin ominaisuuksista, aikajänteestä jota tutkitaan, sekä vaadittavasta ajoitustarkkuudesta. Tarkan ja luotettavan kronologian luomiseksi Repoveden sedimenttikerrostumille käytetään mahdollisuuksien mukaan paleomagneettista ajoitusmenetelmää, jonka avulla on mahdollista saada täydellinen ja aukoton, koko näytesarjan kattava aikajana.

Kaskiviljely muutti Suomen kasvistoa pitkäksi aikaa

Hiilipartikkelianalyysiä käytetään selvittämään esihistoriallista ja historiallista kaskiviljelyä.
Kaskiviljely on vaikuttanut pääpuulajiemme keskinäiseen valta-asemaan. Erityisesti kaskeaminen on vaikuttanut kuusen esiintymiseen, ja sen siitepölyosuuksissa näkyvät muutokset kuvastavat herkästi ihmisen toimintaa alueella. Kuuset eivät lyhyttä kaskikiertoa käytettäessä ehtineet kehittyä siemennysikäisiksi ja hävisivät kaskimetsistä usein jo pelkän siemennyksen puutteen vuoksi. Kaskiseutujen valtapuiksi tulivat mänty ja koivu. Puuston palautuminen metsätyyppiä vastaavaksi vie puulajista riippuen useista vuosikymmenistä muutamaan sataan vuoteen. Sitä vastoin kenttäkerroksen palautuminen alkuperäiseksi vie ainoastaan muutamia kymmeniä vuosia.

Ruohovartinen kasvillisuus muuttui, etenkin kaskiviljelyn huippukauden aikana, laaja-alaisesti niityille ym. avoimille alueille tyypilliseksi lajistoksi. Metsälajit, jotka runsastuivat kaskimailla ja yleensäkin hyötyivät ihmistoiminnasta, ovat valokasvien luontoisia ja viettävät metsän varjossa usein kituvaa elämää. Entisillä kaskiaukeamilla tapahtunut laiduntaminen vaikutti ahojen ja kaskimetsien kasvillisuuskehitykseen ja hidastutti metsittymistä. Laidunnuksen ilmentäjä siitepölystössä on mm. kataja (Juniperus communis)

Lisätietoja: tutkija Teija Alenius, puh. 050-356 6259, teija.alenius _gtk.fi, professori Matti Saarnisto, puh. 0400-209 351, matti.saarnisto _gtk.fi ja erikoistutkija Antti Ojala, puh. 040-848 9796, antti.ojala _gtk.fi

 

Sivun URL: http://www.gtk.fi/ajankohtaista/media/uutisarkisto/index.html?year=2004&number=165&newsType=PressReleases

Sivu luotu: 24.05.2017