Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) iänmäärityksissä on todettu, että Suomen ja Euroopan Unionin
alueen vanhin kivi on noin 3 500 miljoonaa vuotta vanha Pudasjärven Siuruan trondhjemiittinen
gneissi. Se voittaa iältään tähän asti vanhimpana pidetyn Lapinlahden Kiikkukallion vähän yli 3 100
miljoonaa vuotta vanhan kvartsidioriitin.
GTK:n viimeaikaiset tutkimukset Pudasjärven alueella ovat osoittaneet että Siuruan ns.
trondhjemiittinen gneissi on selvästi vanhempi kuin aiemmin Suomen vanhimpina kivinä pidetyt kivet.
Hiljattain Tukholmassa yhteispohjoismaisella NORDSIM-laitteistolla tehdyt analyysit osoittivat että
suuri osa Siuruan kiven zirkoneista on noin 3 500 miljoonan vuoden ikäisiä. Tällä ns.
sims-tekniikalla uraani-lyijy -iänmääritys voidaan tehdä suoraan zirkoni-mineraalin pinnalta,
halkaisijaltaan noin 30 mikrometrin alueelta. Tässä menetelmässä mineraalin pintaa pommitetaan
happi-ioneilla, ja höyrystynyt, ionisoitunut aines johdetaan massa-spektrometriin, jolla eri
isotooppien suhteet voidaan määrittää. Kallioperän kehitys on usein hyvin monivaiheinen ja joskus
tämä näkyy myös yksittäisissä zirkonirakeissa, joissa varhain muodostuneen ytimen ympärille on
voinut kasvaa uutta zirkonia jopa satoja miljoonia vuosia myöhemmin. Tällöin on selvää, että
useiden rakeiden liuotukseen perustuva ns. perinteinen uraani-lyijy -menetelmä antaa vain
keskiarvotuloksia, eikä geologisen historian eri vaiheita voida erottaa kuten sims-tekniikalla
parhaimmillaan.
Euroopan Unionin vanhin ydin Siurualla
Noin 3 500 miljoonan vuoden ikäinen Siuruan gneissi on Fennoskandian kilven vanhin kivi.
Merkkejä vieläkin vanhemmasta kallioperästä saatiin, kun erään 50 mikrometrin kokoisen
zirkonikiteen ytimestä mitattiin iäksi jopa 3 730 miljoonaa vuotta.
Siuruan vanha kallio on noin kahden hehtaarin laajuinen avokallio, ja se sijaitsee lähellä
Pudasjärveltä Yli-Iihin menevää tietä. Kivi on harmaata, ja siinä on punertavia graniittisia
juovia. Pari vuotta sitten Pudasjärven kunta puhdisti laajat alueet kalliosta sammaleesta ja
irtomaasta. Kalliosta on tiettävästi louhittu kiveä Lapin sodan panssariesteisiin, louhitut kohdat
ovat vielä näkyvissä. Kallio on yksityisellä maalla. GTK on saanut maanomistajilta luvan
tutkimuksiin.
Siuruassa näyttää olevan Euroopan Unionin alueen vanhin ydin, mutta koko Euroopan vanhimpia
kiviä lienevät Ukrainan noin 3 600 miljoonan vuoden ikäiset gneissit. Näitäkin vanhempia kiviä
tunnetaan muilta mantereilta, mm. Grönlannista on jo pitkään ollut tiedossa 3 600–3 900 miljoonan
vuoden ikäiset Isuan gneissit, ja joitakin vuosia sitten mitattiin Kanadan Slave kratonin
Acasta-gneisseistä noin 4 030 miljoonan vuoden ikä. Tätä pidetään maapallon vanhimpana tunnettuna
kivenä, mutta Australian Yilgarn kratonin Jack Hillsin hiekkakivistä on löydetty vieläkin
vanhempia, jopa 4 400 miljoonan vuoden ikäisiä zirkoneita. Näin vanhoja kiviä ei maapallolla
tunneta, ja syyksi on esitetty meteoriittien aiheuttama "pommitus", joka oli hyvin voimakasta
maapallon varhaisvaiheissa. Maapallo syntyi yhdessä muun Aurinkokunnan kanssa noin 4 560 miljoonaa
vuotta sitten. Aurinkokunnan ikäarviot perustuvat meteoriiteista saatuihin isotooppimäärityksiin,
joista yksi tarkimmista näyttäisi olevan ns. kondriiteista hiljattain saatu tulos 4 565 miljoonaa
vuotta, joka on noin miljoonan vuoden tarkkuudella.
GTK:ssa tohtori Olavi Kouvon johdolla tehdyt määritykset osoittivat jo 1960-luvulla että
Itä-Suomen kallioperän vanhimmat kivet ovat yli 2 700 miljoonan vuoden ikäisiä. Määritys perustui
zirkoni-mineraalista tehtyihin isotooppi-analyyseihin. Siitä lähtien tätä uraani-isotooppien
hajoamiseen perustuvaa ns. uraani-lyijy -menetelmää on GTK:ssa käytetty kallioperän iän ja
kehityksen selvittämiseen. Jo 1980-luvulla saatiin merkkejä vähän yli 3100 miljoonan vuoden
ikäisistä gneisseistä Lapinlahdelta ja Sodankylän Tojottamanselästä, joita tähän asti on pidetty
ns. Fennoskandian kilven vanhimpina kivinä. Suunnilleen samanikäisiä gneissejä on kilveltä tavattu
myös Äänisen itäpuolelta Vodlozeron alueelta.
Lisätietoja:
geologi Tapani Mutanen, puh 020 550 4211 tai 040-5288 609, tapani.mutanen
gtk.fi
geologi Hannu Huhma, puh 020 550 2311 tai 040-7003 796, hannu.huhma
gtk.fi