Geologian tutkimuskeskus

Luontopolkuverkosto avattu Jämijärven Jämille

Jämijärven Jämillä on avattu luontopolkuverkosto, joka sijaitsee Hämeenkankaan itäosassa. Luontopolut pyrkivät esittelemään matkailijoille, retkeilijöille ja muille luonnossa liikkuville Hämeenkankaan geologista syntyhistoriaa ja sen erityispiirteitä.

Luontopolkuverkosto jakautuu kolmeen osaan: Hämeenkankaan korkeimmalla alueella kulkee Kolmen harjun polku, josta voi valita erimittaisia reittejä. Kankaan länsipuolella on Metlan polku, josta voi valita kaksi eripituista reittiä, joissa esitellään Metlan metsän koeviljelyalueita. Kankaan eteläpuolelle sijoittuu Vaarinnevan polku, joka on suopolku pitkospuineen. Kolmen harjun polun pohjoisosassa on erillinen lähdelenkki, johon sijoittuvat Uhrilähde ja Kylmänmyllynlähde.

Luontopolut yhteistyön tulos

Luontopolkujen toteutukseen ovat osallistuneet Geologian tutkimuskeskus (GTK), Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) Parkanon tutkimusasema, puolustusministeriön Kankaanpään metsäpiiri, Jämisäätiö ja lukuisat vapaaehtoiset Leader II hankkeeseen osallistuneet henkilöt. Toteutuksen vetovastuu on ollut Jämisäätiöllä. GTK on valmistanut Hämeenkankaan geologiaa ja syntyhistoriaa esittelevät opastaulut, jotka on sijoitettu Jämin matkailukeskuksen viereen. Koivistonvadin reunalla on opastaulu, joka kertoo suppien synnystä ja Vaarinnevankeitaan pohjoisreunalla olevissa tauluissa esitellään GTK:n tutkiman suon turvekerrostumia ja kehityshistoriaa. Metla on vastannut polkujen varrelle asetettujen opastaulujen tuottamisesta ja puolustusministeriön Kankaanpään metsäpiiri pitkospolkujen teosta.

Hämeenkangas ainutlaatuinen muodostuma

Hämeenkangas on ainutlaatuinen saumamuodostuma, joka on syntynyt jääkauden loppuvaiheessa noin 11 000 vuotta sitten kahden jäätikkökielekkeen väliin. Muodostuman korkein kohta on Soininharjulla, joka kohoaa reilut 180 metriä merenpinnan ja 80 metriä Jämijärven pinnan yläpuolelle. Muodostuman materiaali on pääosin hiekkaa ja soraa, jonka paksuus vaihtelee 30 - 80 metriin.

Hämeenkangas syntyi, kun mannerjäätikön perääntymisvaiheessa ilmasto uudelleen viileni ja jäätikön kahden kielekkeen reunat pysähtyivät Hämeenkankaan kohdalle pariksi sadaksi vuodeksi. Tällöin jäätikön sulamisvesien, jäätikköjokien, kuljettama ja lajittelema kiviaines kerrostui jäätikön kielekkeiden väliseen saumaan muinaisen Itämeren Yoldia-merivaiheen aikana. Hämeenkankaan Jämin alueen yhtenä nähtävyytenä ovat supat, joita alueella nimitetään vadeiksi. Supat syntyivät, kun mannerjäätiköstä irtautuneet suuret jäälohkareet hautautuivat hiekkaan ja sulivat myöhemmin. Suurimmat supat alueella ovat Koivistonvati, Niiniharjunvati, Isovati ja Pikkuvati. Hämeenkankaalla muodostuu valtavat määrät pohjavettä, joka purkautuu lukuisina lähteinä. Näistä Uhrilähde ja Kylmänmyllynlähde sijaitsevat AKolmen harjun polun@ varrella.

Hämeenkankaan eteläpuolella sijaitseva Vaarinnevankeidas on pääosin melko karua avosuota. Alue on paljastunut muinaisen Itämeren Ancylus-järvivaiheen lopulla noin 9000 vuotta sitten. Aluksi siellä kasvoi mäntymetsää, mutta pohjaveden pinnan kohoamisen seurauksena alue alkoi soistua noin 6 600 vuotta sitten. Enimmillään Vaarinnevankeitaalla on turvetta 2,3 metriä.

Lisätietotoja: geologi Riitta Korhonen, Geologian tutkimuskeskus, puh. 020 550 2390, riitta.korhonen _gtk.fi

 

Sivun URL: http://www.gtk.fi/ajankohtaista/media/uutisarkisto/index.html?year=2001&number=261&newsType=PressReleases

Sivu luotu: 19.05.2019