Geologian tutkimuskeskus

Kuinka isoja ovat suurimmat kultahiput?

Kari A. Kinnunen, Geologian tutkimuskeskus

Suomea lukuunottamatta suurimmista tunnetuista kultahipuista ei ole ollut luotettavaa tietoa. Nyt kun maailmanluokan upakultaesiintymät ehtyvät ja kaivosteollisuus ryhtyy hyödyntämään yhä köyhempiä kalliomalmeja, niin varsinkin suurimmat kultahiput tulevat käymään entistä harvinaisemmiksi. Tietojen taltioimisella on siis kiire. Tähän koottujen hipputietojen lähteinä olen käyttänyt kansainvälisiä geologisia tietokantoja, verkkohakuja, email-tiedusteluja ja perinteistä tieteellistä ja populaaria kultakirjallisuutta.

Hipun määritelmä

Kultahippu-termin epäjohdonmukainen käyttö on aiheuttanut yllättävän paljon sekaannusta. Monissa artikkeleissa ja kirjoissa kultahipuiksi on nimittäin luokiteltu myös kiistattomat kalliokultakimpaleet. Hipun (engl. nugget) määritelmä kuitenkin rajaa ne pois. Hipuksi luokiteltavan kultakimpaleen on siis osoitettava jonkin asteista sedimentogeenista kulumista ja/tai sen on löydyttävä irtomaasta.

Suurimmat Suomesta löydetyt kultahiput

  Paino, g
Weight, g
Hipun nimi
Name
Löytäjä
Finder
Löytöpaikka
Locality
Löytö-vuosi
Year
GTK:n tutkimusraportti
Reference
1 393 Evert Evert Kiviniemi Luttojoen latva, Laanilan alue 1935  
2 385 (löydettäessä yli 400) Aleksi Mikko Aleksanteri (Iso-Aleksi) Kiviniemi Hangasoja, Laanilan alue 1910 Raportti
3 282 Tähtihippu Lauri Ollila,  Risto Telilä ja Juhani Kangas Miessijoki, Lemmenjoen alue 2004 Raportti
4 251 Pikku-Mammutti Marjut Telilä Miessijoki, Lemmenjoen alue 1998 Raportti
5 193  (Au 166) Unna sekahippu Maija ja Risto Vehviläinen Sotajoki 2008 Raportti
6 187  (Au 120) Virtasen sekahippu Jouko Virtanen Ruosteoja, Tankavaaran alue 1950 Raportti
7 166 Ruska Risto Mäläskä Miessijoki, Lemmenjoen alue 2004  
8 162 Kullervo Kullervo Korhonen Morgamoja, Lemmenjoen alue 1949  
9 145 Veini Sulo Tunturi Nenosenoja, Palsinoja 1992  
10 133 Linnea Mika ja Risto Telilä Hepo-oja, Lemmenjoen alue 2010  
11 128 Tapio Esa Pylväs Kivikkopuro, Lemmenjoen alue 2003 Raportti
12 127 Iivari Raimo Kanamäki Puskuoja, Lemmenjoen alue 1995 Raportti
13 118 Leino Tauno Leino Korhosenoja, Ivalojoen alue 2009  
14 113 Hepokatti Raimo Kanamäki Miessijoki, Lemmenjoen alue 2008  
15 108 Edelweiss Marjut Telilä ja Pekka Turkka Miessijoki, Lemmenjoen alue 2007  
16 106 Jalmari Jalmari Hepo-oja Miessijoki, Lemmenjoen alue 1955  
17 101 Nipa Niilo Raumala Puskuoja, Lemmenjoen alue 1954  

Euroopan suurimmat

  Paino, g Maa Löytövuosi Löytöpaikka Muuta
1 684 Irlanti 1795 Wicklow Kopio British Museumissa
2 573 Ranska 1889 Avols Ei säilynyt?
3 393 Suomi 1935 Lappi Säilynyt
4 nykyinen 385 Suomi 1910 Lappi Säilynyt

Maailman suurimmat

  Paino, kg Nimi Löytöpaikka  Löytövuosi
 1  71  Welcome Stranger Australia, Victoria, Moliagul  1869
 2  69  Welcome Australia, Victoria, Ballarat  1858
 3  61 (Au 52)  Pelada Brasilia, Serra Pelada  1990-luku
 4  54  Blanche Barkly Australia, Victoria, Kingower  1857
 5  53  Precious Australia, Victoria, Berlin  1871
 6  50  Canadian Australia, Victoria, Ballarat  1853
 7  37  Lady Hotman Australia, Victoria, Ballarat  1854
 8  36  Bolshoi Treugolnik Venäjä, Ural, Miask   1842
 9  35  Sarah Sands Australia, Victoria, Ballarat  1853
 10  34  Viscount Canterbury Australia, Victoria, Kanderaar   1870

Lisää tietoa hipuista

Geologilehdessä on toukokuussa 2000 julkaistu artikkeli: Kari A. Kinnunen: "Suurimmat kultahiput".
Artikkelissa ovat tarkat kirjallisuusviitteet ja uusimmat käsitykset jättikokoisten kultahippujen syntytavasta.

Geologian tutkimuskeskuksessa on tutkittu tarkoin laboratoriotutkimuksin useita menetelmiä yhdistäen jo useita Suomen suurimpia kultahippuja. Näistä julkistettuja tutkimusraportteja on luettavissa kuvineen.

Natiivin kullan kemiallisesta koostumuksesta on julkaistu tietoa seuraavassa GTK:n tutkimusraportissa:
Kari A. Kinnunen (1997) Metallisen luonnonkullan kemiallisesta koostumuksesta.


Yhteystiedot: Kari.Kinnunen _gtk.fi

 

Sivun URL: http://www.gtk.fi/geologia/kiviharrastus/kulta/hiput.html

Sivu luotu: 27.06.2017