Geologian tutkimuskeskus

Uusimaa - Sarvivälke

Kimallusta rakennuskiviin

Sarvivälke on mustan kiilteen jälkeen yleisin tumma mineraali Suomen kallioperässä. Se kuuluu monimutkaisten nauhasilikaattien, amfibolien, suureen ryhmään. Sarvivälke on harvinainen mineraali vaaleissa kivissä, kuten graniiteissa, mutta yleinen erilaisissa mustissa kivissä. Linjalla Karkkila - Hyvinkää - Askola esiintyy varsin runsaasti mustia, sarvivälkerikkaita syväkiviä kuten dioriittia, gabroa, peridotiittia ja hornblendiittia sekä alkuperältään pintasyntyisiä tulivuorenkiviä kuten amfiboliittia ja sarvivälkegneissiä. Monet tummat kivilajit ovat niin hienorakeisia, että sarvivälkkeen tunnistaminen niistä paljain silmin on vaikea tehtävä. Karkearakeisissa kivissä sarvivälkkeen tuntee eri suunnissa välkehtivistä neliskulmaisista lohkopinnoista. Hyvinkään alueen sarvivälkepitoisia gabroja ja dioriitteja louhittiin aikaisemmin rakennus- ja monumenttikiviksi.

Keski-Pohjanmaa, gneissi. Pohjois-Pohjanmaa, liuske. Lappi, kulta. Pohjanmaa, Vaasan graniitti. Etelä-Pohjanmaa, kärnäiitti. Ahvenanmaa, eloperäinen kalkkikivi Ahvenanmaa, eloperäinen kalkkikivi. Satakunta, hiekkakivi. Varsinais-Suomi, punainen graniitti.  Pirkanmaa, pallokivi.  Keski-Suomi, dioriitti. Keski-Pohjanmaa, gneissi. Pohjanmaa, Vaasan graniitti. Uusimaa, sarvivälke Uusimaa, sarvivälke Itä-Uusimaa, kalkkikivi Itä-Uusimaa, kalkkikivi Kymeenlaakso, rapakivi.  Kymeenlaakso, rapakivi.  Päijät-Häme, Diabaasi. Kanta-Häme, kirjomaasälpä. Etelä-Savo, marmori. Etelä-Karjala, spektroliitti. Pohjois-Savo, apatiitti.  Pohjois-Karjala, vuolukivi. Kainuu, vihreäkivi.

 

Sivun URL: http://www.gtk.fi/geologia/kiviharrastus/maakuntakivet/uusimaa.html

Sivu luotu: 23.06.2017