Heikkousvyöhyke- ja rikkonaisuusarviointi

Heikkousvyöhyke- ja rikkonaisuusarviointia voidaan käyttää maanalaisten rakenteiden alkuvaiheen suunnittelussa tai myöhemminkin pohdittaessa eri sijoitusvaihtoehtoja. Myös kiviaineksen oton ja rakennuskivien tuotannon suunnittelussa sekä kalliopohjavesiin liittyvissä asioissa karttapohjaisia rikkonaisuusarviointeja voidaan hyödyntää.

Alueellinen heikkousvyöhyke- ja rikkonaisuusarviointi perustuu kallioperästä tehtyihin litologisiin ja tektonisiin havaintoihin. Tavanomaisten rakennegeologisten mittausten, liuskeisuus, lineaatio ja poimut, lisäksi tarkastellaan ja mitataan erityisesti siirroksia ja rakoilua, jotka ovat pääasiallisia rakenteita heikkousvyöhykkeissä. Havaintoja yhdistetään olemassa oleviin aineistoihin (kallioperä- ja maaperäkartat, geofysikaalinen lentoaineisto, topografinen aineisto). Siirrosten tulkintaan käytetään myös aikaisemmista tutkimuksista kertynyttä, osin julkaisematonta, tietoa. Rakojen määrän, sijoittumisen ja ominaisuuksien avulla voidaan selvittää tektonisten osa-alueiden eli lohkojen sisäistä rikkonaisuutta.

Länsimetro - esimerkki

Länsimetron alueelta tehtiin arviointi heikkousvyöhykkeiden sijainnin ja paljastuneiden kallioalueiden rikkonaisuuden osalta ennen tunnelilouhintaa.

Esimerkki on Matinkylän alueelta.

Mahdolliset ongelma-alueet ja -vyöhykkeet on esitetty rasteroinnein. Arvioitujen heikkousvyöhykkeiden sijainnit on esitetty yhtenäisin (todetut) tai katkoviivoin (tulkitut). Pohjana on kalliopinnan topografia, joka on tuotettu pohjatutkimuskairauksista.

Viitteet: 

http://arkisto.gtk.fi/k/k_21.42_2002_5.pdf [7.33 MB]
http://arkisto.gtk.fi/k/k_21_42_2007_34.pdf [1.61 MB]

 Takaisin