Kallioperän kartoitus

Rakennusgeologista kartoitusta edeltää yleensä kartoituskohteen esiselvitystyö, jossa geomorfologisilta ja geofysikaalisilta kartoilta tulkitaan alueella mahdollisesti olevat rikkonaisuusvyöhykkeet ja niiden suuruusluokka. Tulkintatulosten perusteella saadaan jo yleiskuva alueen ominaisuuksista ja voidaan keskittää havainnointia tehtävän kannalta olennaisille alueille.

Havaintotiheys valitaan yleensä alueen kallioiden paljastumatiheyden, kartoitusmittakaavan ja käytettävissä olevan kartoitusajan perusteella. Detaljikartoituksessa pyritään havainnot tekemään kaikista paljastumista.

Havainnot tallennetaan maastossa suoraan maastotietokoneelle, johon yhdistetty GPS-laite antaa suoraan havaintopisteen koordinaatit. Havainnot tehdään tietokoneella olevalle maastohavaintopohjalle.

Rakennusgeologisessa kallioperäkartoituksessa havainnoidaan kalliosta seuraavia asioita:

• Havaintopisteen sijainti sovitussa koordinaatistossa, havaintoalueen koko neliömetreissä. ja topografia 50 metrin säteellä
• Kivilajit ja niiden raekoot ja rapautuneisuusasteet
• Kallion soveltuminen kiviainekseksi tai rakennuskiveksi tai malmiaiheeksi.
• Mahdolliset juonet.
• Tektoniset havainnot: esim. liuskeisuus, viivaus, poimuttuminen ja siirrokset
• Rakoilu: havainnoissa painotetaan rakoilun merkitystä, koska se on rakennettavuutta ajatellen yksi tärkeimmistä kustannuksiin vaikuttavista tekijöistä. Rakoilusta havainnoidaan päärakosuuntien lukumäärä, kalliomassan rakenne, rakoilun vaihtelu, päärakosuunta/-suunnat, rakotiheys ja rakojen laatu. Myös yksittäisten rakojen ominaisuuksia voidaan havainnoida tarvittaessa.
• Kalliolaadun arvioimiseksi tehdään havaintoja kallion rakenteellisesta kiinteydestä, rakennetyypistä, kivilajien kovuudesta/sitkeydestä ja kallion liuskeisuusasteesta. Myös kallion RQD –lukua voidaan arvioida (kuvitellaan kallion pinnasta kairattavaksi eri suuntiin ja eri kaltevuudella reikiä ja arvioimalla paljastuman rakoilun perusteella kairausnäytteiden heikoin mahdollinen RQD -luku). Havaintopisteen raoista arvioidaan myös karkeusluku (Jr) ja muuttuneisuusluku (Ja).
• Kartoitetusta kohteesta otetaan valokuvia ja lisäksi siitä tehdään piirros. Valokuviin tulee havaintopisteen numeron ja kartoittajan ilmaiseva numerokilpi kompassi osoittamassa pohjoissuuntaa.

Maastoaineiston käsittely tehdään esim. Excel -ohjelmalla, suuntadiagrammien ja suuntaruusujen piirtäminen Dips -ohjelmalla ja tuloskarttojen laatiminen ArcGis -ohjelmalla.

Kartoitustyöstä tehdään raportti, jossa kuvataan alueen kivilajit, tektoniikka ja rakennettavuuteen vaikuttavat ominaisuudet. Raporttiin liitetään tuloskarttoja, joissa esitetään kartoitetun alueen rakennusgeologiset ominaisuudet tilaajan toivomassa muodossa ja mittakaavassa. Raportti liitekarttoineen toimitetaan tilaajalle sähköisessä muodossa ja tarvittaessa myös paperiversioina. Maastossa kerätyn kartoitusaineiston luovutuksesta/säilytyksestä sovitaan erikseen.
 

 Takaisin