
Puhelinvaihde: 029 503 0000
Sähköposti:
- kirjaamo: gtkgtk.fi
- henkilöstö: etunimi.sukunimigtk.fi
Geologia (kreikan sanoista γη- (ge-, "maa") ja λογος (logos, "tiede")) on tieteenala, joka tutkii Maata ja maankamaraa: sen historiaa, rakennetta, koostumusta sekä sen syntymiseen liittyviä ja siinä tapahtuvia prosesseja. Geologiassa käytetään apuna niin fysiikkaa, biologiaa kuin kemiaakin.
Geologia on yksi kaikkein laaja-alaisimmista luonnontieteistä. Suomessa geologiaa opetetaan Helsingin, Turun ja Oulun yliopistoissa sekä Åbo Akademissa Turussa.
Oletko tullut ajatelleeksi, kuinka paljon ympärillämme on geologiaan liittyvää? Metallit, lasi, posliini, betoni ja monet muut rakentamisen raaka-aineet, energia ja pohjavesi ovat peräisin maankamarasta.
Kun kivikauden ihminen tarttui terävään kiveen ja käytti sitä työkaluna, alkoi ihmiskunnan riippuvuus maankamarasta. Tänä päivänä käytämme runsaasti erilaisia metalliesineitä, jotka on valmistettu malmeista. Rakennamme taloja, teitä ja mitä erilaisimpia rakennuksia hyödyntäen kiviainesta, kuten hiekkaa ja soraa, kalkkikiveä sekä muita mineraaleja. Muovit ja monet poltto- sekä voiteluaineet tehdään maaperästä löydetystä öljystä.
Maankamarasta saadaan myös energiaa. Se voi olla uraanista jalostettua ydinpolttoainetta, tai turpeesta, kivihiilestä tai öljystä polttamalla saatua sähköä tai lämpöä. Viime aikoina on alettu hyödyntää maalämpöä rakennusten lämmitykseen ja jäähdytykseen.
Pohjavesi on elintärkeä geologinen luonnonvara, jota suomalaisilla on toistaiseksi käytettävänä riittävästi. Sen sijaan maailmanlaajuisesti noin kolmasosa väestöstä kärsii vesipulasta.
Jokaista suomalaista kohti käytetään vuosittain yli 20 tonnia maankamaran mineraalisia luonnonvaroja. Näistä valtaosa on esimerkiksi hiekkaa, soraa ja kalliosta murskattua kiviainesta. Tämän lisäksi käytetään satoja kiloja talkkia ja karbonaattikiveä paperin, kumin ja muovien valmistukseen, apatiittia ja karbonaattikiveä lannoitteisiin sekä perusmetalleja metalliteollisuuden raaka-aineina.