Ahvenanmaa - Eloperäinen kalkkikivi

Elämää meteoriittikraatterin pohjalla

Kun Ahvenanmaan kalkkikivi syntyi noin 470 milj. vuotta sitten, meri kuhisi elämää, mutta maaeläimet puuttuivat. Yleisimpiä lajeja olivat äyriäiseläimiin kuuluvat trilobiitit, erilaiset kotilot, korallit ja oikosarvet. Meren pinnalla eli hyvin pieniä, yksisoluisia kuorellisia leviä ja alkeellisia eläimiä, joiden fossiileja voi nähdä vain mikroskoopilla.

Ahvenanmaalla on runsaasti kalkkikiveä lohkareina, jotka ovat kulkeutuneet saarelle mannerjäätikön mukana. Lohkareista suurimmat poltettiin kalkiksi 1600- ja 1700-luvuilla ja käytettiin laastin valmistamiseen. Kerrotaan, että Tukholman kuninkaallinen linna on muurattu ahvenanmaalaisesta kalkista tehdyllä laastilla.

Fossiilipitoista kalkkikiveä ei esiinny Suomessa mannermaalla, eikä sitä ole tavattu Ahvenanmaaltakaan kuin yhdestä paikasta, Lumparnin alueelta. Vuonna 1993 on voitu todistaa, että Lumparnin selkä on meteoriittikraatteri. Syväkairaukset ovat osoittaneet, että sen pohjalla on samaa fossiilipitoista kalkkikiveä kuin Selkämeren pohjalla. Lumparnin selän pohjoisosassa on matalan veden aikaan karikko, jossa kalkkikivi on nähtävissä.

Keski-Pohjanmaa, gneissi. Pohjois-Pohjanmaa, liuske. Lappi, kulta. Pohjanmaa, Vaasan graniitti. Etelä-Pohjanmaa, kärnäiitti. Ahvenanmaa, eloperäinen kalkkikivi Ahvenanmaa, eloperäinen kalkkikivi. Satakunta, hiekkakivi. Varsinais-Suomi, punainen graniitti.  Pirkanmaa, pallokivi.  Keski-Suomi, dioriitti. Keski-Pohjanmaa, gneissi. Pohjanmaa, Vaasan graniitti. Uusimaa, sarvivälke Uusimaa, sarvivälke Itä-Uusimaa, kalkkikivi Itä-Uusimaa, kalkkikivi Kymeenlaakso, rapakivi.  Kymeenlaakso, rapakivi.  Päijät-Häme, Diabaasi. Kanta-Häme, kirjomaasälpä. Etelä-Savo, marmori. Etelä-Karjala, spektroliitti. Pohjois-Savo, apatiitti.  Pohjois-Karjala, vuolukivi. Kainuu, vihreäkivi.

 
 

Eloperäinen kalkkikivi

arrow Suurenna