Kanta-Häme - Kirjomaasälpä

Graniittinen riimukirjoitus

Graniittisten syväkivien kiteytymisen loppuvaiheessa syntyy karkearakeisia juonikiviä, pegmatiitteja, joihin rikastuu monia harvinaisia alkuaineita. Tammelan alueelta löytyi 1700-luvulla malminetsinnän "sivutuotteena" kymmeniä pegmatiittijuonia. Näistä juonista louhittiin kvartsia, vuonna 1748 perustetulle Someron Åvikin lasitehtaalle, värittömän lasin raaka-aineeksi.

Pegmatiittijuonien päämineraaleja ovat maasälpä ja kvartsi. Ne esiintyvät paitsi erikseen omina puhtaina rakeinaan, myös yhteenkasvettumana, kirjomaasälpänä. Kirjomaasälpä muodostuu tumman ruskeasta, lasimaisesta kvartsista ja punaisesta maasälvästä, joka on tavallisesti kalimaasälpää, harvoin Na-maasälpää eli albiittia.

Kirjomaasälvässä on noin 30 % kvartsia ja 70 % maasälpää. Kvartsi muodostaa kolmiulotteisen verkoston maasälpäkiteen sisälle. Poikkileikkauksessa kvartsiverkoston muoto vaihtelee välillä levyt-puikot-putket. Kulmikkaat muodot ovat yleisempiä kuin pyöreät. Putket ovat usein kolmikulmaisia, joskus kuusikulmaisia tai niiden välimuotoja. Kirjomaasälvän kuvio muistuttaa hebrean tai arabian kielistä, tai kulmikkaana riimukirjoitusta.

Keski-Pohjanmaa, gneissi. Pohjois-Pohjanmaa, liuske. Lappi, kulta. Pohjanmaa, Vaasan graniitti. Etelä-Pohjanmaa, kärnäiitti. Ahvenanmaa, eloperäinen kalkkikivi Ahvenanmaa, eloperäinen kalkkikivi. Satakunta, hiekkakivi. Varsinais-Suomi, punainen graniitti.  Pirkanmaa, pallokivi.  Keski-Suomi, dioriitti. Keski-Pohjanmaa, gneissi. Pohjanmaa, Vaasan graniitti. Uusimaa, sarvivälke Uusimaa, sarvivälke Itä-Uusimaa, kalkkikivi Itä-Uusimaa, kalkkikivi Kymeenlaakso, rapakivi.  Kymeenlaakso, rapakivi.  Päijät-Häme, Diabaasi. Kanta-Häme, kirjomaasälpä. Etelä-Savo, marmori. Etelä-Karjala, spektroliitti. Pohjois-Savo, apatiitti.  Pohjois-Karjala, vuolukivi. Kainuu, vihreäkivi.

 
 

Kirjomaasälpä

arrow Suurenna