Kymenlaakso - Rapakivi

Monoliitin raaka-ainetta

Suomen suurimman rapakivialueen, Viipurin rapakivigraniitin, läpimitta on noin 200 km. Vajaa kolmannes siitä sijaitsee Venäjän puo lella. Rapakiven väri ja rakenne vaihtelee huomattavasti. Yleisin rapakivityyppi on vi borgiitti, jossa pyöreitä, punertavia maasälpärakeita ympäröi vihertävän harmaa maasälpä- vaippa. Kymenlaakson maakuntakivi on harvinaisempaa punaista, varsin karkearakeista rapakivityyppiä, jossa on punaisia, pyöreitä maasälpärakeita, muttei harmaata maasälpävaippaa niiden ympärillä.

Punaista graniittia louhitaan Anjalankoskella, Kotkassa ja ennen kaikkea Virolahdella. Graniittisen rakennuskiven louhinta alkoi suuressa mittakaavassa 1700-luvun alussa. Päälouhokset sijaitsivat Virolahden Pyterlahdessa, josta vietiin suuret määrät kiveä Pietarin rakentamiseen. Rakentaminen vilkastui Ison Vihan jälkeen, sillä Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721 mm. Virolahti ja sen kivilouhokset liitettiin osaksi Venäjän valtakuntaa. Pyterlahden kiveä on näyttävästi esillä mm. Pietarin Iisakin kirkon 102 pylväässä ja Aleksanteri I:n patsaassa. Patsaan jalustana on 25,6 m korkea, yhdestä rapakivipaadesta tehty pyöreä, ylöspäin lievästi suippeneva pylväs, jonka halkaisija on alhaalla 3,66 m ja ylhäällä 3,19 m.

Keski-Pohjanmaa, gneissi. Pohjois-Pohjanmaa, liuske. Lappi, kulta. Pohjanmaa, Vaasan graniitti. Etelä-Pohjanmaa, kärnäiitti. Ahvenanmaa, eloperäinen kalkkikivi Ahvenanmaa, eloperäinen kalkkikivi. Satakunta, hiekkakivi. Varsinais-Suomi, punainen graniitti.  Pirkanmaa, pallokivi.  Keski-Suomi, dioriitti. Keski-Pohjanmaa, gneissi. Pohjanmaa, Vaasan graniitti. Uusimaa, sarvivälke Uusimaa, sarvivälke Itä-Uusimaa, kalkkikivi Itä-Uusimaa, kalkkikivi Kymeenlaakso, rapakivi.  Kymeenlaakso, rapakivi.  Päijät-Häme, Diabaasi. Kanta-Häme, kirjomaasälpä. Etelä-Savo, marmori. Etelä-Karjala, spektroliitti. Pohjois-Savo, apatiitti.  Pohjois-Karjala, vuolukivi. Kainuu, vihreäkivi.

 
 

Rapakivi

arrow Suurenna