Luonnonkivet

Mikä on luonnonkivi?

Luonnonkivellä (myös rakennuskivi, tarvekivi) tarkoitetaan rakentamiseen käytettävää kiveä, joka louhitaan kalliosta isoina kappaleina ja sen jälkeen jalostetaan mekaanisesti lopputuotteiksi, esimerkiksi sahaamalla ja kiillottamalla. Lopputuotteita ovat mm. määrämittaiset kiviblokit, hautakivet, ulko- ja sisätilojen laatat, reunakivet sekä nupu- ja noppakivet. Luonnonkiveä käytetään myös sisustuksen yksityiskohtina, takkoina, pöytälevyinä, pienesineinä ja ympäristörakentamisessa. Termillä "luonnonkivi" korostetaan eroa erilaisiin keinokivituotteisiin (esim. betoni), joita käytetään myös rakentamissa. Kiviteollisuudessa puhutaan kivityypeistä, ja geologiasta lainatuilla termeillä voi olla alkuperäisestä poikkeava merkitys. Esimerkiksi graniitti on kiviteollisuudessa yhteisnimi kaikille koville kiville.

GTK luonnonkivien tuntijana

Suomen kallioperä tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet luonnonkivituotannolle, ja suomalaiset luonnonkivet ovatkin maailmanlaajuisesti tunnettuja rakennusmateriaaleja. GTK tekee projektiluonteisesti uusien luonnonkiviesiintymien kartoitusta, etsintää ja tutkimusta. Hieman yli puolet maamme pinta-alasta on tutkittu luonnonkivituotantoon soveltuvia esiintymiä ajatellen. Etsintäprojektit ovat yleensä julkisia ja tieto uusista esiintymistä välittyy yrityksille, jotka ottavat esiintymät käyttöönsä.

Luonnonkivien tuotantoalueet

Suomen tärkeimmät luonnonkiven louhinta-alueet sijaitsevat Kaakkois-Suomen rapakivialueella, Juuan vuolukivialueella Itä-Suomessa ja Lounais-Suomen rapakivialueella. Luonnonkiviä louhitaan myös useissa eri puolilla Etelä- ja Keski-Suomea sijaitsevissa pienemmissä louhimoissa. Graniitit (erityisesti rapakivigraniitit) ja vuolukivi ovat tärkeimpiä louhittavia kivityyppejä. Suomessa tuotetaan myös erilaisia liuskekiviä, kuten kvartsiittia ja kiilleliusketta. Marmoria ei ole louhittu viime vuosina luonnonkiviteollisuuden raaka-aineeksi. Alla olevissa kartakkeissa esitetään Suomen tärkeimmät luonnonkivilouhimot ja luonnonkivien kuntakohtainen vuotuinen tuotantomäärä. Vertailemalla karttoja keskenään käy ilmi, että kaikissa esitetyissä louhimoissa ei suoriteta louhintaa vuosittain.

Suomen luonnonkivilouhimot
arrow Avaa pdf
Luonnonkivien tuotanto 2014
arrow Avaa pdf

Luonnonkivien tuotantomäärät

2000-luvulla Suomen luonnonkivien tuotanto kasvoi vuoteen 2007 asti, jolloin luonnonkiviä tuotettiin 822 kt. Sitä seurasi kuitenkin tuotannon jyrkkä lasku, ja vuosiin 2008–2014 osuvatkin 2000-luvun pienimmät luonnonkivien tuotantomäärät. Vuonna 2014 luonnonkiviä tuotettiin 377 kt. Tuotannosta 79 % koostui graniiteista ja liuskeista (299 kt) ja 21 % vuolukivistä (78 kt). Sekä graniittien ja liuskeiden että vuolukivien tuotanto on laskenut peräkkäisinä vuosina vuoden 2012 jälkeen, joka erottuu tuotantotilastoissa tilapäisenä huippuna.

Graniittien, liuskeiden ja vuolukivien sekä niihin liittyvien sivukivien louhinta Suomessa (SYKE, Puustinen, TEM)

Graniittien, liuskeiden ja vuolukivien sekä niihin liittyvien sivukivien louhinta Suomessa (SYKE, Puustinen, TEM)

Rapakivigraniitit olivat edellisvuosien tapaan eniten tuotettuja luonnonkiviä. Vuonna 2012 rapakivien osuus luonnonkivien tuotannosta oli 65 %, ja vuonna 2014 niiden osuus oli noin 80 %. Rapakivistä yli 90 % tuotetaan Kaakkois-Suomen rapakivialueella. Vuonna 2014 luonnonkiviä tuotettiinkin eniten Lappeenrannan ja Virolahden kunnissa, ja vuolukivituotantonsa ansiosta kolmanneksi eniten luonnonkiviä tuotettiin Juukassa.

Vuolukiven ja marmorin louhinta sekä spektroliitin louhinta korukiveksi ovat kaivoslain alaista toimintaa, ja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kerää niihin liittyviä louhintatietoja. Muu luonnonkivilouhinta on maa-aineslain alaista toimintaa, josta kerää tietoja Suomen ympäristökeskus (SYKE). Luonnonkiviin liittyvät louhintatilastot eivät ole täysin luotettavia, koska ottotoiminnan ilmoittamisessa esiintyy puutteita ja joissain tapauksissa ilmoitettu luonnonkiven louhintamäärä sisältää myös sivukiven määrän.

Luonnonkiven laatukriteerejä

Silloin kun arvioidaan kiviesiintymän soveltuvuutta luonnonkivituotantoon, tulee ottaa huomioon esiintymän eheys ja koko, kiven ulkonäkö, kestävyyteen vaikuttavat mekaaniset ja fysikaaliset ominaisuudet, myyvyyteen vaikuttavat kaupalliset tekijät sekä louhimon sijainnin vaikutukset. Esiintymässä tulee olla harva ja säännöllinen rakoilu, joka mahdollistaa tarvittavan lohkarekoon (2−8 m3 ) saannin, ja esiintymän tulee olla tarpeeksi suuri. Kiven ulkonäköön vaikuttavat sen väritys, raekoko-ominaisuudet ja rakenne. Kestävyydeltään kiven tulee täyttää eurooppalaisten EN-standardien mukaiset lukuarvot soveltuakseen tiettyihin kohteisiin. Kiven myyvyyteen vaikuttavat mm. sen ulkonäkö, tekniset ominaisuudet, hinta, ajalliset ja alueelliset trendit ja referenssikohteet.

Suomen tärkeimmät luonnonkivilaadut

Suomessa eniten tuotettu kivilaatu on Ylämaan ruskea graniitti (Baltic Brown), joka on viborgiittinen ruskea rapakivigraniitti. Kaakkois-Suomen rapakivialueen tuotteita ovat myös Baltic Green (vihreä rapakivigraniitti), Carmen Red, Karelia Red, Eagle Red (punaisia, pyterliittisiä), Finlandia Red (pieni- ja keskirakeinen, voimakkaan punainen) ja Myrskylä Red (keskirakeinen). Tampereella ja Ylöjärvellä (Kuru ja Kapee) tuotetaan harmaita ja punaruskeita graniitteja sekä mustia kvartsidioriitteja (Kuru Grey, Kuru Redbrown, Kuru Black). Juuassa vuolukiven kauppanimet ovat Nunna Soapstone ja Tulikivi Classic. Suomussalmella tuotetaan siniharmaan ja harmaan sävyisiä vuolukivilaatuja Tulikivi Blue ja Tulikivi Sky. Polvijärjellä louhitaan täpläkuvioisia vuolukiviä. Moniväriset ja -kuvioiset loimukivet ovat yleensä migmatiitteja ja gneissejä. Suomessa luonnonkiviksi louhittavat liuskeet ovat kvartsiitteja ja kiilleliuskeita. Marmoria ei ole louhittu viime vuosina luonnonkiviteollisuuden raaka-aineeksi. Eri luonnonkivilaatuihin voi perehtyä tarkemmin Kiviteollisuusliitto ry:n Kiviportaalissa .

Vienti ja tuonti

Luonnonkiviblokkien ja -lopputuotteiden yhteenlaskettu vuotuinen vienti Suomesta on arvoltaan 4–5 kertaa suurempaa kuin niiden tuonti maahamme. Viennin arvosta yli puolet koostuu blokkien viennistä ja loput lopputuotteiden viennistä. Tuonnin arvosta ylivoimaisesti suurin osa koostuu lopputuotteiden tuonnista. Kiina on Suomelle selvästi tärkein luonnonkivien vienti- ja tuontimaa. 2000-luvulla luonnonkiviblokkeja on viety Suomesta sekä arvoltaan että määrältään eniten vuosina 2011–2013. Graniittisten luonnonkiviblokkien vuosittaisen kauppataseen summa viiden viimeisen vuoden ajalta (2010–2014) on toiseksi suurin kaikista Suomessa tuotetuista kaivannaisista; suurempi kauppatase oli vain talkilla (Tulli – Ulkomaankauppatilastot).
 

 
 

Punaista graniittia. Kuvassa kaupallinen tuote, Vehmaan punainen eli Balmoral Red kiillotettuna pintana.

 

Lisätietoa

Lue opasvihkot Helsingin, Kotkan, Kuopion, Lappeenrannan ja Pietarin kivirakennuksista ENPI-hankkeen sivuilta (engl.)

Tutkimusraportti: Evaluation of the durability of granite in architectural monuments.
arrow Avaa (pdf)

Tutkimusraportti: Anortosiitin ja spektroliitin esiintyminen Viipurin rapakivigraniittibatoliitissa ja spektroliittiesiintymien litologinen kontrolli
arrow Avaa (pdf)

arrow Kaivokset ja kaivosprojektit Suomessa 2012 (pdf)