Maa-aines

Maa-aines on kallioperän päälle kerrostunutta irtainta kiviainesta, jonka raekoko ja lajittuneisuus vaihtelevat kerrostumisolosuhteista ja syntytavasta johtuen. Tässä yhteydessä maa-aineksella tarkoitetaan lajittuneita hiekka- ja sorakerrostumia.

Käyttö

Kiviainesten pääasialliset käyttökohteet ovat karkeasti jaoteltuna tienrakennus, jonka osuus on puolet, asfaltti (10 %), betonituotteet (10 %) sekä talonrakennus (15 %). Kiviaineksia (soraa, hiekkaa, kalliomurskeita ja -louheita) käytetään maassamme reilut 100 miljoonaa tonnia vuosittain. Kiviainestuotannon taloudellinen arvo käyttäjille on nykyisin noin 500 miljoonaa euroa vuodessa, ja ala työllistää kaikkiaan noin 3000 henkilöä.

Varannot ja sijainti

Suomen hiekka- ja soravarat ovat jakautuneet melko tasaisesti koko maan alueelle. Maa-ainesten kulutus on kuitenkin keskittynyt kasvukeskuksiin. Harjujen ja reunamuodostumien maa-aineksien hyödyntämistä rajoittaa suojelu ja muu maankäyttö. Usein laadultaan parhaat maa-ainespaikat ovat myös tärkeitä pohjavesialueita. Käytännössä suurilla kulutusaluilla on pula laadukkaasta maa-aineksesta, ja sen takia kuljetusmatkat ovat kasvaneet taloudellisuuden ja ympäristön kannalta liian suuriksi.

GTK on kartoittanut Suomen pohjavesipinnan yläpuolisia sora- ja hiekkavaroja 1970-luvulta lähtien yhteistyössä mm. Tie- ja vesirakennushallinnon, ympäristöhallinnon sekä merkittävien seutukuntien toimijoiden kanssa. Siirryttäessä 2000-luvulle GTK:n maa-ainestutkimuksissa aloitettiin kiviaineshuollon keskeisimpien markkina-alueiden varantoalueilla uusi hanke, jossa ainesmääräarvioinneista siirryttiin kohteellisempiin inventointeihin. Tiedot sora- ja hiekka-alueiden rajauksista, ainesmääristä, aineksen laadusta sekä käyttöä haittaavista ja rajoittavista seikoista on viety valtakunnalliseen GTK:n maa-ainesrekisteriin ( kuva 1).

Suomen soravarat Kuva 1. Avaa

Ottomäärät Kuva 2. Avaa Vuoden 2007 lopussa oli Suomessa voimassa yli 4800 kpl Soran- ja hiekanottamislupia. Lähde: SYKE

Kitti: Kiviainesten tilipitopalvelu

Kiviainesten tilinpitopalvelu on GTK:n ylläpitämä karttapalvelu, joka on muodostettu yhdistämällä maa-aineslain mukaiset lupa- ja seurantatiedot sekä GTK:n maa-ainesrekisterin tiedot. Palvelusta saadaan tieto jäljellä olevista kiviaineksista. Palveluun on liitetty lisäksi mm. ympäristöhallinnon pohjavesialuetiedot ja luonnonsuojeluaineistot sekä maanmittauslaitoksen pohjakartta-aineistot sekä hallinnollisia rajoja.

Tilinpitopalvelun kehittämisessä ovat olleet mukana Geologian tutkimuskeskus, Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus, Uudenmaan ympäristökeskus, Länsi-Suomen ympäristökeskus, Hyvinkään kaupunki ja INFRA ry. Palvelu on tarkoitettu kaikkien kiviainesasioista kiinnostuneiden käyttöön ja pääasiallisia käyttäjiä ovat mm. kiviainesalan yritykset ja toimijat, tiehallinto ja VR, rakennustarviketeollisuus, maanomistajat, lupa- ja ympäristöviranomaiset sekä suunnittelutoimistot.

Kitti-karttapalveluun

Tuotantoalueet

Kiviainesalalla (sisältää myös kalliokiviainekset) toimivia yrityksiä on kaikkiaan yli 400, mutta alan kokonaistuotannosta noin 75 % oli kymmenen suurimman yrityksen vastuulla. Sekä liikevaihdon että tuotanto- ja henkilöstömäärien perusteella kiviainesala on selvästi suurin kaivannaisteollisuuden ala Suomessa. Tärkeimmät tuotantoalueet on esitetty kuvassa 2.

Ajankohtaiset teemat

• Päijät-Hämeen POSKI
• Kainuun POSKI
• Merenpohjan maalajikartoituksessa selvitään myös soravaroja
• Pohjavesipinnan alainen soranotto