Maa-aines

Maa-aines on kallioperän päälle kerrostunutta irtainta kiviainesta, jonka raekoko ja lajittuneisuus vaihtelevat kerrostumisolosuhteista ja syntytavasta johtuen. Tässä yhteydessä maa-aineksella tarkoitetaan lajittuneita hiekka- ja sorakerrostumia.

Käyttö

Kiviainesten pääasialliset käyttökohteet ovat karkeasti jaoteltuna tienrakennus, jonka osuus on puolet, asfaltti (10 %), betonituotteet (10 %) sekä talonrakennus (15 %). Kiviaineksia (soraa, hiekkaa, kalliomurskeita ja -louheita) käytetään maassamme reilut 100 miljoonaa tonnia vuosittain. Kiviainestuotannon taloudellinen arvo käyttäjille on nykyisin noin 500 miljoonaa euroa vuodessa, ja ala työllistää kaikkiaan noin 3000 henkilöä.

Varannot ja sijainti

Suomen hiekka- ja soravarat ovat jakautuneet melko tasaisesti koko maan alueelle. Maa-ainesten kulutus on kuitenkin keskittynyt kasvukeskuksiin. Harjujen ja reunamuodostumien maa-aineksien hyödyntämistä rajoittaa suojelu ja muu maankäyttö. Usein laadultaan parhaat maa-ainespaikat ovat myös tärkeitä pohjavesialueita. Käytännössä suurilla kulutusaluilla on pula laadukkaasta maa-aineksesta, ja sen takia kuljetusmatkat ovat kasvaneet taloudellisuuden ja ympäristön kannalta liian suuriksi.

GTK on kartoittanut Suomen pohjavesipinnan yläpuolisia sora- ja hiekkavaroja 1970-luvulta lähtien yhteistyössä mm. Tie- ja vesirakennushallinnon, ympäristöhallinnon sekä merkittävien seutukuntien toimijoiden kanssa. Siirryttäessä 2000-luvulle GTK:n maa-ainestutkimuksissa aloitettiin kiviaineshuollon keskeisimpien markkina-alueiden varantoalueilla uusi hanke, jossa ainesmääräarvioinneista siirryttiin kohteellisempiin inventointeihin. Tiedot sora- ja hiekka-alueiden rajauksista, ainesmääristä, aineksen laadusta sekä käyttöä haittaavista ja rajoittavista seikoista on viety valtakunnalliseen GTK:n maa-ainesrekisteriin ( kuva 1).

Suomen soravarat
Kuva 1. Avaa
Ottomäärät
Kuva 2. Avaa

Kitti: Kiviainesten tilipitopalvelu

Kiviainesten tilinpitopalvelu on GTK:n ylläpitämä karttapalvelu, joka on muodostettu yhdistämällä maa-aineslain mukaiset lupa- ja seurantatiedot sekä GTK:n maa-ainesrekisterin tiedot. Palvelusta saadaan tieto jäljellä olevista kiviaineksista. Palveluun on liitetty lisäksi mm. ympäristöhallinnon pohjavesialuetiedot ja luonnonsuojeluaineistot sekä maanmittauslaitoksen pohjakartta-aineistot sekä hallinnollisia rajoja.

Tilinpitopalvelun kehittämisessä ovat olleet mukana Geologian tutkimuskeskus, Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus, Uudenmaan ympäristökeskus, Länsi-Suomen ympäristökeskus, Hyvinkään kaupunki ja INFRA ry. Palvelu on tarkoitettu kaikkien kiviainesasioista kiinnostuneiden käyttöön ja pääasiallisia käyttäjiä ovat mm. kiviainesalan yritykset ja toimijat, tiehallinto ja VR, rakennustarviketeollisuus, maanomistajat, lupa- ja ympäristöviranomaiset sekä suunnittelutoimistot.

Kitti-karttapalveluun

Tuotantoalueet

Suomen merkittävin soran ja hiekan ottoalue sijaitsee Järvi-Suomen eteläpuolella Hyvinkään-Hämeenlinnan seudulla, jonne ensimmäinen ja toinen Salpausselkä sekä lukuisat harjumuodostumat ovat synnyttäneet runsaat sora- ja hiekkaesiintymät. SYKEn tilastojen mukaan vuonna 2011 soraa ja hiekkaa otettiin eniten Hausjärven (1,4 Mt), Kontiolahden (1,3 Mt), Lopen (0,95 Mt), Lappeenrannan (0,84 Mt) ja Haukiputaan (0,77 Mt) kunnissa (Kuva 2). Soran ja hiekan käytön Suomessa arvioitiin olevan 36 Mt eli 40 % kiviainesten kokonaiskäytöstä.

Kiviainesalalla (sisältää myös kalliokiviainekset) toimivia yrityksiä on kaikkiaan yli 400, mutta alan kokonaistuotannosta noin 75 % oli kymmenen suurimman yrityksen vastuulla. Sekä liikevaihdon että tuotanto- ja henkilöstömäärien perusteella kiviainesala on selvästi suurin kaivannaisteollisuuden ala Suomessa. Tärkeimmät tuotantoalueet on esitetty kuvassa 2.

Ajankohtaiset teemat

  • Päijät-Hämeen POSKI
  • Moreeniainesten hyödyntäminen
  • Merenpohjan maalajikartoituksessa selvitään myös soravaroja
  • Pohjavesipinnan alainen soranotto

 

 
 

Sorakuoppa Syrjäntauksen kylän lähellä, toisella Salpausselällä. Kuva: J. Väätäinen, GTK

 
 

Aihepiiristä muualla

  Infra Ry
  Kiviteollisuusliitto
  Kivimieskalenteri