Pohjavesi

Pohjavedeksi kutsutaan sateen ja lumen sulamisvesistä maa- ja kallioperään suotautuvaa ja varastoituvaa vettä. Pohjavesimuodostumaksi eli akviferiksi kutsutaan pohjaveden kyllästämää ja vettä hyvin johtavaa maa- tai kallioperän vyöhykettä, josta vettä voidaan pumpata käyttökelpoisia määriä.

Pohjaveden muodostuminen ja pohjavesivarannot

Pohjavesi on uusiutuva luonnonvara. Pohjavettä muodostuu alueilla, joilla maalaji on karkearakeista ja huokoista, jolloin vesi pääsee siihen imeytymään. Savikoilla ei pohjavettä muodostu, koska vesi ei pääse imeytymään tiiviiseen maahan. Kallioalueilla pohjavettä muodostuu, kun kallion rakoihin suotautuu vettä. Hyödynnettäviä määriä pohjavettä on harjujen hiekka- ja sorakerrostumissa, karkearakeisissa moreenikerrostumissa ja kallioperän rikkonaisuusvyöhykkeissä.

Laadultaan ja antoisuudeltaan parhaat pohjavedet esiintyvät hiekasta ja sorasta muodostuneissa harjuissa ja reunamuodostumissa (mm. Salpausselät). Suomessa julkinen vesihuolto perustuu pääasiassa näiden alueiden pohjaveteen. Moreenikerrostumien pohjavesi on myös yleensä laadultaan hyvää, mutta niiden antoisuus on harjuihin verrattuna vähäisempi. Veden tuotto riittää kuitenkin hyvin yksittäistalouksille. Kalliopohjavesi on yleensä myös hyvälaatuista ja vettä saadaan riittävästi yksittäistalouksille.

Suomessa pohjaveden laatu on useimmiten hyvä ja se täyttää juoma- ja talousvedelle asetetut laatuvaatimukset. Maaperän pohjavesi on luontaisesti hieman hapanta ja vain vähän suoloja sisältävää vettä. Kallioperässä pohjavesi virtaa yleensä hitaasti ja suolojen määrä lisääntyy ja happamuus vähenee. Kalliopohjaveden laatuongelmat aiheutuvat pääasiassa alueen kalloperästä. Uraani- ja radonpitoisista tai arseeni- ja fluoripitoisista mineraaleista voi näitä alkuaineita liueta haitallisia määriä kalliopohjaveteen.

Suomen pohjavesivarat ovat suuret. Maassamme on yli 5000 pohjavesialuetta (syke.fi/avoindata), joilla muodostuu 5,4 miljoonaa kuutiota pohjavettä vuorokaudessa. Ainoastaan noin 10 % muodostuvasta pohjavedestä on käytössä ja sitä käytetään vain noin 0,7 miljoonaa kuutiota vuorokaudessa. Suomessa on noin 1 600 vesilaitosta, runsaasti vesiosuuskuntia ja lisäksi noin 10 % väestöstä käyttää talousvetenä oman kaivon vettä. Julkisten vesilaitosten jakamasta vedestä noin 60 % on pohjavettä ja loput pintavettä. Suomi on täysin omavarainen pohjaveden osalta ja vientikapasiteettia olisi runsaasti.  

Ajankohtaiset teemat

  • Riittävän ja hyvälaatuisen pohjaveden löytäminen asutuksen läheltä
  • Pohjaveden virtauksen ja laadun mallintaminen
  • Ilmastonmuutoksen vaikutus pohjaveteen
  • Geologian vaikutus kalliopohjaveden laatuun
  • Pohjaveden muodostumiseen liittyvät geokemialliset prosessit


 

 
 

Pohjavesi purkautuu luontaisesti maanpinnalle lähteiden kautta.

Pohjaveden synty.

Vaalean sininen nuoli: Pintavalunta.

Sininen nuoli: Vajovesi.

Tumman sininen nuoli: Pohjavesi.

Maalajien selitykset 1) Kallioperä 2) Moreeni 3) Harjumuodostuma (hiekka/sora) 4) Rantakerrostuma (hieta/hiesu/siltti).