Teollisuusmineraalit

Teollisuusmineraaleihin kuuluvat laajasti ottaen kaikki mineraalit ja kivilajit, joilla on teollista käyttöä, lukuun ottamatta metallisia malmeja, mineraalisia polttoaineita ja jalokiviä. Luokittelu ei ole kuitenkaan kaikilta osin yksiselitteinen. Esimerkiksi kromiitti ja ilmeniitti ovat metallisia malmimineraaleja, mutta ne ovat eräissä käyttötarkoituksissa myös teollisuusmineraaleja. Teollisuusmineraalien hyödynnettävyys perustuu niiden fysikaalisiin tai kemiallisiin ominaisuuksiin ja niitä käytetään ihmisille jokapäiväisten ja usein välttämättömien tuotteiden kuten elintarvikkeiden, vaatteiden, lääkkeiden, rakennusaineiden, lannoitteiden, astioiden, paperin, muovin, kosmetiikan, elektroniikan ja puhtaan juomaveden ym. valmistuksessa. Voisi jopa sanoa että maailma pysähtyisi ilman teollisuusmineraaleja.

Teollisuuskiviksi kutsutaan kiviä, jotka sellaisenaan murskattuna ja jauhettuna ilman erityistä rikastusprosessointia kelpaavat esimerkiksi vuorivillan tai sementin raaka-aineeksi. Teollisuuskiveltä vaadittavista ominaisuuksista tärkein onkin kiven oikea kemiallinen kokonaiskoostumus.

Varannot ja sijainti

Suomen kallioperä on otollinen monien teollisuusmineraalien esiintymiselle ( kuva 1.). Teollisuusmineraalituotteiden laatua ja uusia käyttösovellutuksia kehitetään jatkuvasti. Tämä voi avata mahdollisuuksia myös uusille, ennen hyödyntämättömille mineraaleille.

Teollisuusmineraalien etsinnässä käytetään samoja menetelmiä kuin malminetsinnässä yleensäkin (esim. geofysiikka). Taloudellisesti kannattavalta esiintymältä vaaditaan korkean ja laadukkaan hyötymineraalipitoisuuden sekä otollisen sijainnin lisäksi riittävän suurta kokoa. Tämä vaihtelee mineraalikohtaisesti parista miljoonasta tonnista (esim. litium) kymmeniin miljooniin tonneihin (esim. kalsiitti).

Potentiaalikartta Teollisuusmineraali-, vuolukivi- ja jalokivikaivokset
Potentiaalikartta Teollisuusmineraali-, vuolukivi- ja jalokivikaivokset
Kuva 1. Kuva 2.
Avaa (pdf, 0.34 mb) 
Avaa (jpg, 0.54 mb)  
 
Avaa (pdf) 
Avaa (jpg)
Lähde: Tukes/Vuoriteollisuustilasto 2015

Kaivokset ja tuotantoalueet

Suomessa louhittiin vuonna 2012 teollisuusmineraaleja ja -kiviä yhteensä 29:stä eri esiintymästä ( kuva 2.). Näistä 18:sta louhittiin karbonaattikiviä, käytännössä kalsiittia ja/tai dolomiittia. Muita teollisuusmineraaleja (apatiitti, talkki, maasälpä, kvartsi, kiille, wollastoniitti) louhittiin yhdestätoista louhoksesta. Lisäksi yhdeksän kaivosta tuotti raaka-ainetta vuolukivi- ja jalokiviteollisuudelle. 

Teollisuusmineraalien ja teollisuuskivien kokonaislouhinta oli vuonna 2012 yhteensä 30,9 Mt, josta malmin ja hyötykiven osuus oli 15,1 Mt (kuva 3.).

Teollisuusmineraalien ja niihin liittyvien sivukiven louhinta Suomessa

Kuva 3. Teollisuusmineraalien ja niihin liittyvien sivukiven louhinta Suomessa.

Ajankohtaiset teemat

Teollisuusmineraaleihin liittyvä kehittämistyö jatkuu monipuolisena ja aiemmin Suomessa hyödyntämättömiäkin mineraaleja ollaan ottamassa käyttöön. Suomessa oli vuonna 2011 käynnissä useita teollisuusmineraalien tuotantoon tähtääviä kaivoshankkeita. Yara Suomi Oy jatkaa valmisteluja fosfaattituotannon aloittamiseksi Savukosken Soklissa. Lisäksi yhtiö aikoo avata Saarisen esiintymän Siilinjärvellä, josta on tarkoitus tuottaa tulevaisuudessa noin kolmannes rikastamon tarvitsemasta malmisyötteestä. Keliber Oy jatkaa valmisteluja käynnistää litiumin tuotanto Kokkolan (ent. Ullava) Läntässä. Tuotanto alkaa aikaisintaan vuonna 2014. Päätuote tulee olemaan litiumkarbonaatti. Mondo Minerals B.V. suunnittelee uuden Pihlajavaaran avolouhoksen avaamista Puolangalle. Talkkikaivoksen ympäristöluvasta tehdään päätös syksyllä 2012. Nordkalk Oyj aikoo avata uudelleen 1980-luvulla suljetun Kolarin Ruonaojan kalkkikivilouhoksen, koska Pohjois-Suomessa aloitetut kaivoshankkeet tarjoavat uusia markkinoita kalkkikivituotteille. Vuotuinen louhinta tulee olemaan noin 400 000 tonnia.

Vienti ja tuonti

Useimpien Suomessa louhittujen teollisuusmineraalien ja kivien varannot ovat suuret. Suomi on esimerkiksi Euroopan suurin talkin ja wollastoniitin tuottaja. Näissä Suomi on viejämaa. Suomen paperintuotannossa käytetyistä mineraaleista n. 30 % on louhittu Suomen kallioperästä, eli tällä sektorilla tuonnin osuus on edelleen suuri.

 
 

Kvartsiittilouhos, Nilsiä. Kuva: J. Väätäinen, GTK

Aihepiiristä muualla

arrow Teollisuusnimeraalikaivokset (kaiva.fi)
arrow Kaivannaisten tuotanto Suomessa
arrow Suomen teollisuusmineraalit ja teollisuuskivet. Haapala, Ilmari (ed.) 1988. Yliopistopaino. 168 p. 
Teos lainattavissa GTK:n kirjastoista