Teollisuusmineraalit

Teollisuusmineraaleihin kuuluvat laajasti ottaen kaikki mineraalit ja kivilajit, joilla on teollista käyttöä, lukuun ottamatta metallisia malmeja, mineraalisia polttoaineita ja jalokiviä. Luokittelu ei ole kuitenkaan kaikilta osin yksiselitteinen. Esimerkiksi kromiitti ja ilmeniitti ovat metallisia malmimineraaleja, mutta ne ovat eräissä käyttötarkoituksissa myös teollisuusmineraaleja. Teollisuusmineraalien hyödynnettävyys perustuu niiden fysikaalisiin tai kemiallisiin ominaisuuksiin ja niitä käytetään ihmisille jokapäiväisten ja usein välttämättömien tuotteiden kuten elintarvikkeiden, vaatteiden, lääkkeiden, rakennusaineiden, lannoitteiden, astioiden, paperin, muovin, kosmetiikan, elektroniikan ja puhtaan juomaveden ym. valmistuksessa. Voisi jopa sanoa että maailma pysähtyisi ilman teollisuusmineraaleja.

Teollisuuskiviksi kutsutaan kiviä, jotka sellaisenaan murskattuna ja jauhettuna ilman erityistä rikastusprosessointia kelpaavat esimerkiksi vuorivillan tai sementin raaka-aineeksi. Teollisuuskiveltä vaadittavista ominaisuuksista tärkein onkin kiven oikea kemiallinen kokonaiskoostumus.

Varannot ja sijainti

Suomen kallioperä on otollinen monien teollisuusmineraalien esiintymiselle ( kuva 1. ). Teollisuusmineraalituotteiden laatua ja uusia käyttösovellutuksia kehitetään jatkuvasti. Tämä voi avata mahdollisuuksia myös uusille ennen hyödyntämättömille mineraaleille.

Teollisuusmineraalien etsinnässä käytetään samoja menetelmiä kuin malminetsinnässä yleensäkin (esim. geofysiikka). Taloudellisesti kannattavalta esiintymältä vaaditaan korkean ja laadukkaan hyötymineraalipitoisuuden sekä otollisen sijainnin lisäksi riittävän suurta kokoa Tämä vaihtelee mineraalikohtaisesti parista miljoonasta tonnista (esim. litium) kymmeniin miljooniin tonneihin (esim. kalsiitti).

Potentiaalikartta Kuva 1. Avaa

Teollisuusmineraali- ja jalokivikaivokset Kuva 2. Avaa

Kaivokset ja tuotantoalueet

Vuonna 2008 Suomessa louhittiin teollisuusmineraali- ja teollisuuskivimalmia ja hyötykiveä 33:sta louhoksesta ja kaivoksesta ( kuva 2. ) yhteensä 20,4 miljoonaa tonnia (Mt). Näistä kuudessatoista louhittiin karbonaattikiviä, käytännössä kalsiittia ja/tai dolomiittia yhteensä 4,6 Mt. Muita teollisuusmineraaleja (apatiitti, talkki, maasälpä, kvartsi, kiille ja wollastoniitti) louhittiin kahdeksasta kaivoksesta yhteensä 10,8 Mt ja teollisuuskiviä vuorivillan ja sementin raaka-aineeksi viidestä louhoksesta yhteensä 345 000 t. Raaka-aineen rikastus- ja jatkojalostuslaitokset sijaitsevat useimmiten esiintymän lähellä. Näin saadaan pidettyä louheen kuljetuskustannukset mahdollisimman alhaisina.

Ajankohtaiset teemat

Teollisuusmineraaleihin liittyvä kehittämistyö jatkuu monipuolisena ja aiemmin Suomessa hyödyntämättömiäkin mineraaleja ollaan ottamassa käyttöön. Tästä on hyvänä esimerkkinä litiummineraali spodumeeni, jonka tuotannon on tarkoitus alkaa Keski-Pohjanmaalla lähivuosina.

Vienti ja tuonti

Useimpien Suomessa louhittujen teollisuusmineraalien ja kivien varannot ovat suuret. Suomi on esimerkiksi Euroopan suurin talkintuottaja sekä ainoa luonnonwollastoniitin tuottaja. Näissä Suomi on viejämaa. Suomen paperintuotannossa käytetyistä mineraaleista on Suomen kallioperästä louhittuja n. 30 % eli tällä sektorilla tuonnin osuus on edelleen suuri.