Maailman uraanivarannot, tuotanto ja ydinpolttoaineen tarve

Maailman tunnetut uraanivarannot ovat jakautuneet epätasaisesti, sillä lähes 90 % varannoista sijaitsee vain kahdeksan valtion alueella. Noin 30 % kohtuullisin kustannuksin tuotettavan uraanin varannoista on Australiassa. Suurin osa Australian varannoista on Olympic Damissa, joka on maailman suurin uraaniesiintymä. Maailman uraanivarannot (todetut ja todennäköiset) ovat tällä hetkellä 5 327 200 tU kustannusluokassa <US$130/kgU. Nykyiseen ydinvoimakapasiteettiin ja reaktoritekniikkaan perustuvassa sähköntuotannossa tunnettujen uraanivarantojen arvioidaan riittävän yli 100 vuodeksi. Suomesta kansainvälisiin tilastoihin raportoidut varannot ovat vain 1500 tU.

Maailmassa tuotetaan tällä hetkellä uraania 19 maassa yhteensä noin 58 000 tonnia vuodessa. Suurimmat uraanin tuottajat ovat Kazakstan, Kanada ja Australia, joiden yhteenlaskettu osuus tuotannosta on 64 %. Muita merkittäviä tuottajia ovat Niger, Namibia ja Venäjä. Kazakstanissa tuotanto on kasvanut viime vuosina voimakkaasti ja maan osuus koko maailman uraanin tuotannosta on 37 %. Maanalaisen liuotuksen (ISL eli in situ leaching) osuus kaivostoiminnasta on kasvanut merkittävästi viime vuosina, koska se on päätuotantomenetelmä Kazakstanissa.

Maailmassa on 432 sähköntuotannossa olevaa ydinreaktoria 31 eri maassa. Tosin Japanin 50 reaktorista vain kaksi on tällä hetkellä toiminnassa. Ydinreaktoreiden uraanin tarve on globaalisti tällä hetkellä noin 68 000 tonnia vuodessa (luonnonuraania). Suomen ydinvoimaloiden vuotuinen tarve on nykyisin noin 490 tonnia uraania. Maailmalla on tällä hetkellä yhteensä 68 reaktoria rakenteilla 13 eri maassa. Kiinassa on rakenteilla 28 reaktoria, ja maailmanlaajuisesti suunnitteilla on yhteensä 162 reaktoria.

Uraanin tarve on ylittänyt kaivosten tuotannon vuodesta 1990 lähtien, mutta tarpeen ja tuotannon välinen erotus on viime vuosina kaventunut. Erotus katetaan sekundäärisistä lähteistä, joita ovat varastot, aseuraanin laimentaminen ja käytetyn ydinpolttoaineen uudelleen käsittely. Kaivostuotanto kattaa tällä hetkellä 86 % ja sekundääriset lähteet 14 % uraanin tarpeesta.

Suurimmista uraanin tuottajista Kazakstan, Australia, Niger ja Namibia eivät hyödynnä lainkaan ydinvoimaa. Ydinvoimalat ovat keskittyneet Länsi-Eurooppaan, USA:n itäosiin ja Japaniin, jotka ovat riippuvaisia uraanin tuonnista. Suurimmat ydinenergian tuottajat ovat USA, Ranska ja Japani, ja näissä maissa sijaitsee lähes puolet kaikista ydinreaktoreista. USA on maailman suurin ydinpolttoaineen käyttäjä (100 reaktoria) ja sen osuus globaalista uraanin tarpeesta on lähes kolmasosa.

Uutta ydinvoimakapasiteettia rakennetaan tulevina vuosina varsinkin Kiinassa, Venäjällä, Intiassa ja Etelä-Koreassa. Sen vuoksi uraanin kysynnän odotetaan tulevaisuudessa kasvavan Fukushiman onnettomuudesta huolimatta. Samalla tarve uraanin tuotantokapasiteetin kasvattamiseksi lisääntyy, lisäksi sekundääristen lähteiden suhteellinen osuus uraanin tarpeen tyydyttämisessä on pienentymässä.

Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) ja OECD:n ydinenergiajärjestön (NEA) yhteinen Uraaniryhmä kokoaa ja julkaisee kahden vuoden välein jäsenmaidensa kanssa tuottamaa raporttia maailman uraanivarannoista, tuotannosta ja tarpeesta. Uusin näistä julkaisuista on Uranium 2011: Resources, Production and Demand (”Red Book”). GTK edustaa Suomea Uraaniryhmässä TEM:n Energiaosaston nimittämänä.

 
 

Uraani
Uraanimalmia Enon Paukkajanvaarasta. Keltainen mineraali uranofaania. Kuva: J.Väätäinen, GTK.

Aihepiiristä muualla

Tukes (kaivosviranomainen 1.7.2011 alkaen)
TEM: kaivostoiminta ja malminetsintä/uraani
TEM: ydinenergia
Euratom Supply Agency (englanninkielinen)
STUK: Säteilyturvakeskuksen etusivu
STUK: Uraani Suomessa, oikopolut
STUK: Säteily ympäristössä ( mm. uraanikaivokset, radon)
STUK: Ydinturvallisuus (voimalaitokset, jätteet)
STUK: Uraania! seminaari 10.9.2010, Helsinki
ERACEdu: Uraanintuotannon ja ydinvoiman riskit: Uraanintuotannon ja ydinvoiman riskit 19-20.10.2010, Kuopio
Atomiteknillinen seura (esitelmiä ja raportteja)
Energiateollisuus ry: Hyvä tietää –esitesarja (uraani, ydinvoima, ydinjäte)