Geomatkailija kiertää Itä-Suomea

Geofoorumi jatkaa Geomatkailu-palstallaan Suomen geologisten matkailukohteiden esittelyä. Sarjassa on vuorossa kierros Itä-Suomen nähtävyyksillä. 


Avaa pdf


Geomatkailija on hypännyt Lentävän Kalakukon kyydistä Kuopion asemalla. Ollaan savolaisten pääkaupungissa ja samalla ”mualiman navassa”. Edessä on kierros Itä-Suomen geologisille nähtävyyksille. Kuopiosta on hyvä aloittaa, sillä jo kaupungissa ja sen lähialueilla on monia käyntikohteita. Parhaan yleiskuvan saa Puijon vaaralta. Puijon tornista voi tähytä yli kaupungin Kallavettä saarineen ja sitä ympäröivää kumpuilevaa metsämaisemaa. Lähemmin vaaran geologiaan voi tutustua Puijon luontopoluilla. Geologisia aiheita sisältävä luontopolku löytyy myös Neulamäestä.

    http://www.kuopio.fi/

Kaupungilla kävellessä ei voi olla törmäämättä geologiaan. Kiveä on käytetty runsaasti somisteena, rakennuksissa ja myös torin pinnoitteena. GTK on järjestänyt yleisölle vuosittain tutustumiskierroksia kiven käyttöön rakennuksissa eri aikakausina. Eräs historiallinen raaka-ainelähde on Vehmersalmella sijaitseva Kivimäen louhos. Sen lähistöllä toimii nykyäänkin kiviyritys, Honkalan Kivi, jonka piha-alueella on esimerkkejä kiven käytöstä ympäristörakentamisessa. Ennen maakuntakierrosta kannattaa vielä käydä GTK:n Kuopion toimitalon näyttelyssä. Se antaa kokonaiskuvan Itä-Suomen geologiasta.

    www.gtk.fi,  www.bluemaria.fi

Järvi-Suomen sokkeloihin

Kuopiosta matka suuntautuu etelään. Leppävirralla on Orinoron ruhjelaakso, johon pääsee pitkosreittiä myöten. Vehmersalmella, Jäppilässä, Mäntyharjulla ja Kiteellä voi tutustua luonnon monimuotoisuuteen luontopoluilla. Vehmersalmen keskustassa alueen kivilajistoa on esitelty myös kivipihan muodossa.

    www.leppavirta.fi,   www.kitee.fi

Rantasalmen Porosalmella kiertävä geologinen luontopolku on ollut matkailijoiden suosima kohde jo liki parin vuosikymmenen ajan. Rantasalmen keskustassa on Linnansaaren kansallispuiston opastuskeskus. Se sisältää biologisten aiheiden ohella myös geologisia teemoja, jotka osoittautuvat monien luonnontapahtumien taustatekijöiksi. Geologinen prosessi, maankohoaminen, eristi esimerkiksi Saimaan norpan merellisistä lähisukulaisistaan jo liki 10 000 vuotta sitten.

  www.rantasalmi.fi

Kiveä ja kulttuuria

Geologian ja yhteiskunnan sidokset ovat moninaiset. Esimerkkinä tästä on järvimalmin nostoa ja siihen perustuvaa ruukkitoimintaa esittelevä museo Ilomantsin Möhkössä. Vanhasta talonpoikaisesta malminetsinnästä siirrytään 1900-luvulle Outokummussa. Siellä on aitoon ympäristöön rakennettu kaivosmuseo, jossa voi tutustua nykyaikaisen kaivosteollisuutemme syntyhistoriaan ja kaivostyöhön. Alueen kivilajistoa esitellään myös kivipuiston kautta. Juuassa taas on Suomen Kivikeskuksen mittava geonäyttely, joka esittelee seitsemän näkökulmaa kivien maailmaan. On yllättävää ja avartavaa havaita, kuinka syvälle yhteiskuntaan ja ihmisen historiaan geologian ja kiven vaikutukset lopulta ulottuvat. Kiven jatkojalostukseen voi tutustua Kivikeskuksen molemmin puolin sijaitsevien vuolukiviyritysten uuninäyttelyissä.

  www.mohko.net,   www.kaivosmuseo.net,   www.kivikeskus.com,   www.tulikivi.com,    www.nunnauuni.com

Tuusniemellä geomatkailijalle tarjoutuu mahdollisuus patikointiin jylhässä Seinävuoren rotkolaaksossa. Joensuusta pohjoiseen Kontiolahden ja Enon rajalla on Kolvananuuron luontopolku, joka seurailee kallioperän ruhjelaakson eli paikallismurteella ”uuron” pohjaa. kalliojyrkänteiden lisäksi polun erikoisuutena on poikkeuksellisen rehevä ja harvinainen kasvilajisto. Pohjoisempana kohoaa Kolin vaarajakso. Ukko Kolin lakikalliolta avautuu kansallismaisemaksi arvotettu geologinen näkymä yli Pielisen. Luontokeskus Ukon näyttely antaa tietoa elollisen luonnon ja kulttuuriaiheiden ohella maiseman geologiasta. Ukosta löytyvät myös kartat monille luontopoluille, joista erityisesti Kolinuurossa esitellään geologisia kohteita. Innokkaimmat voivat hankkia GTK:n Kolin geologisen retkeilykartan ja opaskirjan. Se on jämäkkä tietopaketti, josta löytyy reittien ohella lisätietoa geologisista kohteista ja alueen maiseman synnystä. Retkeilykartan voi ostaa luontokeskuksesta tai esim. GTK:n julkaisumyynnistä ja kirjastoista.

  www.tuusniemi.fi,   www.luontoon.fi

Kainuun vaaramaisemissa

Pielisen rannoilta matkataan Rautavaaralle, jonka luontopolulla kerrotaan esimerkiksi mannerjäätikön eteensä patoamien jääjärvien vaiheista. Kuhmon geologiaa on esitelty Härmänkylän luontopolulla ja Hiidenportin rotkolaakson läpi kulkevalla retkeilyreitillä. Puolangalla on Suomen korkein vesiputous, Hepoköngäs, josta Heinijoen vedet syöksyvät graniittisen kynnyksen yli alla olevaan kallioperän murtumalaaksoon noin 24 metrin korkeudelta. Hepokönkäälle valmistuu uusi geologinen luontopolku kesän -09 aikana. Kainuun maiseman syntyä ja sen maankamaran raaka-ainevaroja on kuvattu hauskasti Kivi-Konstan Kainuu opasvihkosessa.

  www.metsakartano.net,   www.kuhmo.fi,   www.luontoon.fi,   www.kiviopas.fi

Puolangalta geomatkailija voi suunnata kulkunsa mihin ilmansuuntaan tahansa. Ollaanhan Suomi-neitomme keskellä, siinä navan kohdalla. Etelään menijät voivat koukata Lapinlahden Väisälänmäen kulttuuri- ja luontopolun kautta Jyväskylään Harjun Vesilinnaan kahville. Vesilinna on rakennettu mannerjäätikön 11 000 vuotta sitten eteensä kasamaan Keski-Suomen reunamuodostuman huipulle. Rakennuksessa sijaitsevan Luontomuseon geonäyttely on siten juuri oikeassa ympäristössä.

  www.jyu.fi/erillis/museo/luonto

Mitä jää geomatkailijan ”plakkariin” Itä-Suomen kierrokselta? Vahvoja luontoelämyksiä, mutta myös tiedettä, taidetta, kulttuuria ja historiaa geologian näkökulmasta peilattuna.

 
 

Puolangan Hepokönkään kuohut talttuvat suvannossa, alueen geologisen historian kuohut nykypäivässä.  
Puolangan Hepokönkään kuohut talttuvat suvannossa, alueen geologisen historian kuohut nykypäivässä.

 

Ajankohtaista