Geomatkailija kiertää Lappia

Geofoorumi jatkaa Geomatkailu-palstallaan Suomen geologisten matkailukohteiden esittelyä. Sarjassa on vuorossa kierros Lapin nähtävyyksillä.

Avaa (jpg) Avaa pdf

Lappi on oikea geologisten luontokohteiden aarreaitta. Osa kohteista on syvällä kairassa, pitkän patikoinnin päässä tai niitä ei ole merkitty saatikka opastettu. Löytyy myös paljon opastettuja ja helposti tavoitettavia kohteita. Geokohteisiin tutustumiselle ja reittien suunnittelulle antavat hyvän pohjan geologiset retkeilykartat, joita on tehty retkeily- ja kansallispuistojen alueilta. Karttoja on ilmestynyt kaikkiaan kahdeksan, joista kuusi on Lapista.

Pohjois-Suomen geokierros alkaa Rovaniemeltä, missä geologiaan voi tutustua sekä näyttelyissä että luontopoluilla. Ounas- ja Kemijoen laaksot avautuvat upeaksi maisemaksi Ounasvaaran Juhannuskalliolta, joka on osa vaaran päällä kiertävää luontopolkua. Näyttävin kohde on Hirvaan Sukulanrakalla. Noin 20 kilometrin päässä Rovaniemen keskustasta sijaitsevat hiidenkirnut, jotka ovat edustavuudeltaan jopa maailmanluokan geokohde. Nämä jäätikön sulamisvesitoiminnan tuloksena syntyneet geologiset muodostumat koostuvat erikokoisista kaunismuotoisista kirnuista, jotka jauhautuivat jäätikköjokitunnelissa virranneiden sulamisvesien pyörittämien kivien porautuessa sitkeään mutta pehmeähköön kallioon.

Sisätiloissa geologiaan voi tutustua Rovaniemellä Arktikumin pienimuotoisessa geologisessa näyttelyssä sekä GTK:n toimitalolla piakkoin yleisölle avattavassa geonäyttelyssä, joka käsittelee sekä geologisia perusasioita että geologisten raaka-aineiden hyödyntämistä.

Napapiirin retkeilyalueen Suoniittykulttuuripolulla voi puolestaan tutustua pohjoisen suoyhdistymätyypin aapasuon syntyyn ja kehitykseen sekä niiden käyttöön menneinä aikoina.

www.rovaniemi.fi www.luontoon.fi

Rovaniemeltä matka jatkuu pohjoiseen Pelkosenniemelle Pyhä-Luoston kansallispuistoon, jonka luontokeskuksen näyttelyssä voi tutustua Suomen eteläisimmän tunturijonon geologiaan. Puiston uudistetulla luontopolulla on geologiasta kertovat opastetaulut. Luontopolku mutkittelee mm. Suomen syvimmän kurun pohjalla rakkakivikoissa ja nousee välillä tunturiin. Rakkakivikoissa on nähtävissä muinaisten aaltojen jättämiä merkkejä kvartsiittisessa kalliossa. Pyhä-Luoston kansallispuisto on ehdolla kansainväliseen Geopark-verkostoon. Geoluonnon puolesta edellytykset tähän ovat kyllä kunnossa, sillä alueen mielenkiintoinen geologia oli perusteena Pyhätunturin kansallispuiston perustamiselle vuonna 1938.

www.luontoon.fi/pyha-luosto

Luoston Lampivaaran Ametistikaivos on myös tutustumisen arvoinen kohde. Siellä on mahdollisuus oppia geologiaa, kuulla tarinoita ja kaivaa oma onnen ametisti.

www.amethystmine.fi

Luostolta geomatkaaja voi koukata itään ihastelemaan Itä-Lapin karun jyhkeitä tuntureita, kuruja ja erämaata. Tarjolla on myös näyttelyitä. Sallassa Poropuiston näyttelyssä kerrotaan mm. Sallan muinaisesta jääjärvestä, joka oli noin kolme kertaa nykyisen Inarijärven kokoinen ja Savukoskella Geopirtissä esitetään havainnollisesti geologian perustietoa sekä alueen geologisia erikoisuuksia. Kivitunturin luontopolun jyhkeissä maisemissa polveilevalla opastetulla polulla voi itse käydä tutustumassa alueen geologiaan.

www.savukoski.fi  www.salla.fi

Geokierros jatkuu Itä-Lapissa kohti pohjoista Saariselän tunturimaisemiin ja Lapin legendaarisille kultamaille Tankavaaraan, Ivalojoelle ja Lemmenjoelle. Saariselällä voi tutustua geologisiin kohteisiin Iisakkipään rinteellä kulkevalla luontopolulla. Vanhaa kullankaivuun historiaa on esitelty Kultapolulla Pikku-Hangasselän maastossa sekä Laanilassa vanhalla Prospektorin kaivoksella.

Kullankaivu ja hippukulta herättävät kaikissa matkailijoissa haaveita kimmeltävistä hipuista ja muistokuvia legendaarista tarinoista, villistä erämaasta, kullasta ja sen kaivajista. Innokkaimpiin saattaa tartuttua parantumaton tauti, kultakuume. Siihen voi saada ensiapua Tankavaarasta, missä voi vaskaamisen ohella tutustua upeaan Kultamuseoon ja kansainväliseen Golden World -näyttelyyn. Näyttelyistä saatua kotimaista ja kansainvälistä kullankaivutietämystä voi täydentää maastossa opastetulla Tankavaaran kultapolulla.

www.tankavaara.fi

Alueen geologinen tieto maiseman ja erilaisten muodostumien synnystä kullankaivuun historiaan ja kohteisiin on koottu Koilliskairan, Kultakairan ja Lemmenjoen geologisiin retkeilykarttoihin.

Kultamailta geomatkailija voi jatkaa Karhunpesäkiven tafonirapauman kautta kohti pohjoista ja Inaria, missä saamelaismuseo Siidassa on geologian ohella monipuolista tietoa mm. Lapin kultuurihistoriasta, saamelaisuudesta ja poronhoidosta. Kevon reitin jylhien maisemien jälkeen Suomen puolisen matkan voi päättää vaikka Utsjoen geologiselle luontopolulle.

www.luontoon.fi

Länsi-Lappiin suunnattaessa tullaan Kittilän ja Kolarin kaivoskuntiin, joissa on sekä mennyttä, että tulevaa kaivostoimintaa. Kaivannaisten alkujuurille pääsee kätevästi Kittilän ja Ylläksen välisen tien varrella Linkupalon tulivuoripuistossa, missä on opastetauluin ja maastokohtein havainnollistettu paikalla tapahtunutta muinaista tulivuoritoimintaa. Lisätietoa maankamarasta löytyy Ylläs- ja Aakenustuntureiden geologisilta luontopoluilta. Kolarissa Teuravuoman Telatiellä on kerrottu monipuolisesti lappilaisesta suoluonnosta sen kehityksestä, kasvillisuudesta ja eläimistöstä.

Jälleen on matkailijalla ratkaisun paikka, suuntaako hän länsirajaa pitkin pohjoiseen vaiko etelään. Pohjoisesta löytyvät Käsivarren ja Saanan sekä Haltin jylhät maisemat. Etelässä tullaan mahtavien Torniojoen koskien kautta Kemiin ja Jalokivigalleriaan, jossa on esillä mittava kokoelma kauniita koru- ja jalokiviä. Idempänä Ranualla on Eläinpuiston yhteydessä kattava kivipuisto. Sieltä kaakkoon tullaan Taivalkoskelle ja Ison-Syötteen kansallispuistoon, jonka opastuskeskuksessa on esitelty alueen geologista syntyä. Aihetta havainnollistavat luontopolkujen geologiset kohteet. Tulevana vuonna matkailija saa tuhdin tietopaketin Ison-Syötteen geologisesta retkeilykartasta.

www.luontoon.fi
Pohjois-Suomen geokierroksen eteläisimpiä kohteita ovat Utajärven geologinen aikapolku, jossa on havainnollistettu ääretöntä geologista aikaa kivinäyttein ja opastein.

www.utajarvi.fi

Rokuan kansallispuiston ja sen lähiympäristön geokohteet harjun supat, dyynit, rantavallit, kasvillisuus muodostavat geologisen palapelin, joka koottuna muodostaa tarinan mannerjäätikön perääntymisestä, harjun syntyyn muodostumineen aina nykyaikaan saakka. Palapelin palat ovat nähtävissä maaston opastetuissa kohteissa, yhteen koottuna se on esillä opastuskeskus Supassa. Palapeli tullaan esittämään myös valmisteilla olevassa Rokuan geologisessa retkeilykartassa. Rokua hakee kansainvälistä Geopark-statusta palvellakseen entistä paremmin alueen matkailijoita ja yrittäjiä.

www.rokua.fi

KRISTINA LEHTINEN JA JARI NENONEN, GTK

Hirvaan hiidenkirnut. Jari Nenonen, GTK