Geomatkailija kiertää Pohjanmaata

Pohjanmaan museon Kivien maailma -näyttelyn lattiakuvana on Pohjanlahden kartta. Lyhin vesiyhteys Ruotsiin on Vaasan saariston kohdalla. Kuva: Tapani Tervo, GTK

Suurenna

Geologiaa on tuotteistettu matkailu- ja opetuskäyttöön näyttelyiden, kivipuistojen, luontopolkujen ja retkeilykarttojen avulla. Pohjanmaalla kohteita on kymmenkunta. Geomatkailijan kierros lähtee Vaasasta, Pohjanmaan museosta, jonka Kivien valtakunta -näyttely kertoo lakeuksien historian kahden vuosimiljardin takaa nykypäivään. Suuret lohkareet ja kuvapinnat viitoittavat aikamatkaa, joka johtaa lopulta neandertalinihmisen asuinpaikan, Susiluolan esittelyn kautta viime jäätiköitymisen maksimivaiheeseen. Omatoimimatkailija saa näyttelystä tietoja myös rannikkoseudun parhaista geologisista maastokohteista. Lähivuosina Kivien valtakunta -näyttely saa jatko-osan, jossa aikamatka jatkuu viime jääkauden lopusta nykypäivään. Pääteemana on geologisin perustein valitun Merenkurkun maailmanperintöalueen luonnon kehityksen esittely 10 000 vuoden takaa nykypäivään.

terranova.vaasa.fi

Vaasasta vaaksa alavasemmalle ja ollaan Söderfjärdenissä, Suomen kauneimmaksi sanotun meteoriittikraatterin maisemissa. Täsmälleen siihen pisteeseen, johon räjähdyskraatterin synnyttänyt 300-metrinen asteroidi 520 miljoonaa vuotta sitten mätkähti, nousi viime syksynä Meteoriihi. Siihen valmistuu kesäksi 2008 kraatterista kertova näyttely. Näyttelyä täydentää multimedia, joka iskee paikan syntytarinan katsojan tajuntaan unohtumattomalla tavalla. Meteoriihen yhteydessä on myös observatorio ja lintutorni. Kurjet ja muut siivelliset bongattuaan voi siirtyä kraatterin laidalla kiertävälle Öjbergetin geologiselle luontopolulle. Sen kohokohta on näkötorni, josta avautuu näkymä yli reunavallin ympäröimän peltolakeuden.

www.ursa.fi/yhd/andromeda/meteoriihi.htm

Söderfjärdenistä pudottaudutaan etelään Kristiinankaupungin ja Karijoen rajamaille, josta löytyy arkeologinen tutkimuskohde. Museoviraston mukaan Susiluola on maailman ainoa paikka, josta on merkkejä ihmisasutuksesta alueella, jota mannerjää on myöhemmin peittänyt. Museovirasto tutkii, asuivatko neandertalinihmiset luolassa yli 50 000 vuotta sitten. Näyttely Susiluolan maailma esittelee paikan arkeologiaa ja löytöjä, geologiaa ja alueen kehittymistä jääkauden jälkeen sekä muinaista luontoa.

www.susiluola.fi/fin/pyhavuori.php

Seuraava määränpää sijaitsee Törnävän kartanoalueella Seinäjoella, jonne innokkaimmat voivat kiertää Peräseinäjoen Kalajärven geologiapainotteisen luontopolun kautta. Kartano on aikoinaan perustettu paikallista suomalmia hyödyntäneen Östermyran rautaruukin yhteyteen. Historiallisen miljöön johdattamana Geonäyttely esittelee Etelä-Pohjanmaan alueen geologisten raaka-ainevarojen näkökulmasta. Kalkkikikivi- ja pegmatiittilouhosten sekä korukivien ohella Seinäjoen seutu on kuuluisa antimoni- ja tina-aiheistaan, joista osa sijaitsee miltei museoalueen alla. Mineraalien maailmaa esitellään kiviharrastajien, GTK:n ja rovasti Lauri Lehtolan kokoelmista valittujen näytteiden avulla. Maaperän syntyyn ja hyödyntämiseen liittyvistä teemoista kerrotaan paikallisin esimerkein. Etelä-Pohjanmaan soissa on säilynyt alueen historiasta kertovien siitepölyjen ja kasvinjäänteiden ohella mm. verkon painoja, reenjalaksia, ruuhia ja muita veteliin soihin hukattuja tarvekaluja. Suosalin takaosan täyttävät turvetuotteet. Suojelusoista näyttelyssä esitellään Levaneva, Kuuttoneva ja Kauhaneva. Niihin maastoretken tekevä pääsee pitkospuilla tepastellen aistimaan horisonttiin ulottuvan luonnontilaisen suolakeuden synnyttämän tunnelman.

www.seinajoki.fi/museo/luontomuseo.html

Usvaiselta suolta matka jatkuu Tulivuorikeskukseen Alajärvelle. Se on ainoa paikka Suomessa, jossa voi omakohtaisesti kokea, miltä näyttää ja tuntuu tulivuorenpurkaus tai maanjäristys, tai millainen on geysirin räjähtävä purkausvoima. Tarjolla on myös runsaasti tietoa lähiavaruudesta, geologiasta yleensä sekä kivinäytteitä ja fossiileja. Geomatkaajalle sopivat matkamuistot löytyvät korukivinäyttelyn yhteydessä olevasta myymälästä.

www.tulivuorikeskus.fi

Söderfjärdenin isoveli löytyy Lappajärveltä. Järvi syntyi kun halkaisijaltaan puolikilometrinen meteoriitti iski maahan 73 miljoonaa vuotta sitten repien maankuoreen valtaisan kraatterin. Tiedot ja tarinat on koottu Kivitipun meteoriitti -näyttelyksi ja niistä on tehty animaatioita ja elokuva, jossa kerrotaan myös alueen geologiasta, avaruudesta ja tulivuorista.

www.kivitippu.fi/oheispalvelut/meteoriittinayttely.html

Akateemista arvokkuutta kaipaava jatkaa matkaa Ouluun, jossa yliopiston Kivimuseon näytteiden määrä oli vuoden 2001 lopussa 12 296. Niistä esille on asetettu tosin vain 2 700. Näytemateriaali painottuu Suomeen ja Fennoskandiaan, mutta vitriineissä ovat edustettuna kaikki maanosat. Lisäksi esillä on noin 600 korukiveä ja suppeahko fossiilikokoelma. Maalajien ominaispiirteitä on havainnollistettu maalajinäyttein ja maalajien rakennepiirteitä kuvaavin lakkatauluin.

http://cc.oulu.fi/%7Egeomuwww/

Paluumatkan välipysähdys on K.H. Renlundin Museossa Kokkolassa. Siellä on esillä parhaita paloja Viljo Nissisen harvinaislaatuisesta mineraalikokoelmasta, joka sisältää 1 520 näytettä kaikkialta maailmasta. Toiset ovat kuin taideteoksia, toiset kuin suoraan geologian oppikirjoista.

www.kokkola.fi/museo/miner_index.htm

Viimeinen etappi on Oravaisten kivipuisto. Se on raskaan sarjan geokohde, jossa voi tutustua Suomen kallioperän 3 500 miljoonan vuoden mittaiseen historiaan peräti sadan ison kivenjärkäleen avulla. Kivilajeja, malmeja, teollisuusmineraaleja, rakennuskiviä tai muuten vain kummallisia kiviä. Ja huippulaatua jokainen.

www.matkailupohjanmaa.fi/

Rengasmatka sulkeutuu Vaasassa, josta käsin on hyvä lähteä retkeilemään Merenkurkun eli Suomen ainoan, ja vieläpä geologisin perustein valitun, maailmanluonnonperintökohteen maisemiin. Aktiivista ja yritteliästä porukkaa nuo pohjalaiset, myös geomatkailuasioissa, sillä uusia geokohteita tuntuu olevan suunnitteilla ja valmistumassa lähivuosina lisää.

PETER EDÉN JA TAPANI TERVO, GTK