Geomatkailija kiertää Etelä-Suomea
GTK:n tekemät taulut opastavat retkeilijää Kuuskajaskarilla. Taulut on kehystetty saarelta löytyneillä ajopuilla. Kuva: Riitta Korhonen, GTK |
Geologisia käyntikohteita Etelä-Suomessa
Avaa pdf
|
Geomatkaajan Etelä-Suomen kierros on luonnollista aloittaa sieltä, missä junan raiteet päättyvät. Jo Helsingin aseman vilinässä ympäristöä ”sillä silmällä” tarkkaileva huomaa olevansa keskellä geologiaa. Asemarakennus patsaineen on upea kivimonumentti. Vierestä löytyvät Kansallisteatteri, Ateneum, Eduskuntatalo, Kansallismuseo ja Finlandia-talo. Ne ovat kivestä fyysisen muotonsa saaneita kansallisen identiteetin merkkipaaluja, mutta muodostavat samalla korttelista toiseen jatkuvan geologisen näyttelyn. Sen kauneuden takuumiehinä ovat maan parhaat arkkitehdit. Helsingin yliopistomuseon Arppeanumin mineraalikabinetin kokoelmasaleissa voi törmätä kivitohtori Martti Lehtiseen, joka saattaa tuurin käydessä johdattaa opastetulle kierrokselle tutustumaan Helsingin keskustan kivirakentamiseen. Kierroksesta on julkaistu myös opaskartta.
Matka jatkuu Otaniemeen, missä GTK:n Geonäyttely laajentaa kivinäkökulman planeettamme
historiaan. Yli sadan vuoden aikana kerätyt kokoelmat säväyttävät kokenuttakin geomatkaajaa.
Katsojalle selviää myös ihmisen nokkeluus kiven hyödyntäjänä. Toivottavasti perheen pienimmät eivät
pety Suomen ainoan kuunäytteen edessä. Satujen ”reikäinen juustokuu” ja yötaivaan ”hopealantti”
onkin vain harmaata kiveä. Nyrkkinäytteitä järeämmästä tavarasta pitävä löytää yhtä komeita myös
Heurekan kivipihoilta
www.heureka.fi
Kaupungin vilinän vastapainoksi voi mennä metsään rauhoittumaan. Kohde on jo sinällään pieni ihme, erämaa suurkaupungin kainalossa eli Nuuksion kansallispuisto. Geologiset kohteet löytyvät GTK:n julkaisemasta retkeilykartasta. Espoon muut luontokohteet on koottu mainioksi opaskirjaseksi "Kotinurkilta kallioille", jossa selostuksin, kuvin, kartoin ja jopa koordinaatein johdatetaan 300:n geokohteen äärelle.
www.espoo.fi
www.gtk.fi
www.luontoon.fi>retkikohteet>kansallispuistot
Mannerjäätikön jälkiä ja mineraaleja
Matka jatkuu Kotkan satamakaupunkiin, jossa vesi on tuotu osaksi kaupunkikuvaa. Sapokan vesipuistossa kivi, kasvillisuus ja valo, veteen yhdistettyinä, muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden. Rakennettu ja istutettu puisto on sovitettu luontevasti ympäröivään luontoon.
www.kotka.fi>matkailijalle>nähtävyydet>puistot
Seuraava kohde on spektroliittipitäjä Ylämaa. Koko kunta on profiloitunut tuon korukiven
ympärille. Sieltä löytyvät Jalokivimuseo, -kierros ja -kylä sekä messutkin kesäkuun loppupuolella.
Värejä heijastava kivierikoisuus on vienyt piskuisen kunnan muhkeaksi pallukaksi mineraalien
maailmankartalle. Kiviaarretta riittää myös luonnonkiveksi. Siitä on loihdittu juhlallisen tummia,
mutta sateenkaaren väreissä tuikkivia rakennusten julkisivuja ja sisustusrakenteita.
www.ylamaa.fi
Idän ihmeet on nähty ja seuraava kohde on Asikkala. Sen sijainti valtakuntaa halkovien
Salpausselkien kaarien taitekohdassa muistuttaa jättiläismäisen katiskan nielua. Satelliittikuvista
tarkasteltuna Salpausselkiä on pidetty maailman kauneimpana mannerjäätikön tuottamana
maastomuotona, eivätkä jäätikön jäljet ruohonjuuritasollakaan hullummalta näytä. Asikkalan
Jääkausitie kertoo Salpausselkien ja eteläisen Päijänteen luonnon ja maiseman syntyvaiheista.
Reitin pituus on noin sata kilometriä ja sen varrella on seitsemän opastettua kohdetta.
www.paijannetalo.fi/jaakausitie/
Asikkalasta jatketaan Tampereelle mustan makkaran maukkaaseen maailmaan. Tauko on paikallaan, ja sitten suunnaksi pääkirjasto Metson alakerrassa oleva Kivimuseo. Siellä kivikunnan kauneus mykistää tottumattoman. Esillä on mineraali-, kivi- ja fossiilinäytteitä sekä niistä tehtyjä taide-esineitä ympäri maailmaa. Kokoelman on kerännyt, valinnut, järjestänyt ja Tampereen kaupungille lahjoittanut dipl.ins. Paavo Korhonen.
www.tampere.fi/kivimuseo/
Tampereen antia täydentää Eräjärven kivimuseo Orivedellä. Esillä on mineraaleja, alueen
kiviteollisuuden historiaa, Suomen suurin akaattikokoelma ja yksi Suomen suurimmista
pallograniittikokoelmista.
www.orivesi.fi/>matkailu>nahtavyydet
Kalliosaaria ja kaivoksia
Raumalta löytyy merentuoksuinen Kuuskajaskarin linnakesaari, joka oli vielä ajanlaskumme
alussa mitätön ulkokari. Maankohoaminen nosti tuulisen lokkiluodon saareksi, jonka aaltojen
huuhtomilla kallioilla kivilajien rakenteet, diabaasijuonet ja myös jääkauden jäljet näkyvät
mainiosti. Onpa muutamaan painanteeseen ehtinyt syntyä jo pieni suokin. Luontopolulla geologisia
teemoja on täydennetty historiallisilla aiheilla.
http://www.kuuskajaskari.fi/
Paluumatkan ensimmäinen etappi on Yläneen koulutuskeskus ja Luontokapinetti. Sen sydän on 600
neliön laajuinen näyttely, joka esittelee luontoa monipuolisesti ja eri näkökulmista. Vierestä
löytyy ”Aika-avaruuden ikkuna”. Se on luontopolku, jossa voi tähyillä näkymiä maiseman
menneisyyteen.
www.loimaanseutu.fi/
Yläneeltä koukataan Kemiönsaaren Kasnäsiin luontokeskus Simpukkaan. Se tutustuttaa matkaajan
Saaristomeren merelliseen luontoon niin pinnan päältä kuin altakin. Pinnan alle sukeltavat myös
Salpausselät, jotka johdattavat luontoaiheet jääkausiteemaan. Alueella on useita luontopolkuja.
www.luontoon.fi/>asiakaspalvelu>luontokeskukset
ja palvelupisteet>sinisimpukka
Lohjalla kannattaa laskeutua Tytyrin kaivosmuseon viileänkosteisiin kalliosaleihin
tutustumaan kaivoksen historiaan ja kaivostyöhön menneinä aikoina. On hämmästyttävää huomata,
kuinka tilan ja etäisyyksien taju hämärtyy aisteille oudossa ympäristössä. Tytyrin kaivoksen
omistaa Nordkalk Oyj Abp.
www.lohja.fi/tytyrinkaivos/
Paluumatkalla Helsinkiin poiketaan Vihdissä. Kohteena on kivipuisto Gadoliniitti, jossa
esitellään maailmankuulun kemistin, professori Johan Gadolinin elämäntyötä sekä Vihdin kallioperää
ja sen erikoisuuksia kuten charnockiittiä ja pallokiveä. Nähtävänä on myös jääkauden ajalta
Pohjanlahdelta alueelle kulkeutuneita lohkareita.
www.kolumbus.fi/kivikoru.vihti/Gadoliniittiesite.pdf
Väsyneenä, mutta onnellisena geomatkaaja palaa presidentin virka-asunnon pihalla olevien
käräjäkivien kautta reissultaan varmana siitä, että myös tulevaisuuden sukupolvet ehtivät
kohteisiin tutustua, sillä nehän ovat lähes ikuisia – tämänkin opin hän sai matkallaan geologiseen
ikuisuuteen.
Jari Nenonen ja Tapani Tervo, GTK