Geologiset retkeilykartat

Luontomatkailu erilaisine aktiviteetteineen on yksi nopeimmin kasvava matkailun ala maailmassa. Tämä suuntaus näkyy hyvin myös Suomessa, missä kiinnostus ulkoiluun, retkeilyyn ja luonnon kokemiseen on kasvanut vuosi vuodelta. Pohjois-Suomen kansallispuistot ovat läntisen Euroopan viimeisiä erämaa-alueita, joissa voi vielä kohdata koskemattomia metsiä ja tuntureita. Aivan pääkaupungin tuntumastakin, Nuuksiosta löytyy ainutlaatuista luontoa, jossa voi kokea erämaan tuntua. Luonnonhistoriasta ja geologisista nähtävyyksistä kiinnostuneille retkeilijöille Geologian tutkimuskeskus on julkaissut Maisema ja maankamara -sarjassa kahdeksan geologista retkeilykarttaa:

Retkeilykartta	Mittakaava
Urho Kekkosen kansallispuisto (Koilliskaira)	1:100 000
Pallas-Ounastunturin kansallispuisto	1:50 000
Ivalojoen - Saariselän alue (Kultakaira)	1:50 000
Lemmenjoen retkeily- ja kullankaivualue	1:50 000
Nuuksion järviylänkö	1:25 000
Koli	1:20 000
Ylläs - Levi	1:50 000
Pyhä - Luosto	1:50 000

  Viitetiedot, hinnat

Kartat ovat herättäneet kiitettävästi huomiota ulkoilijoiden, rinkkaretkeilijöiden ja Lapin vaeltajien sekä kullankaivusta kiinnostuneiden matkailijoiden keskuudessa.

Lapissa kartoitus perustuu ilmakuvilta tehtyyn maanpinnanmuotojen tulkintaan, jota on täydennetty maastossa tehdyillä tarkistuksilla. Muualta Suomesta julkaistuissa geologisissa retkeilykartoissa on hyödynnetty maaperän peruskartoituksen aineistoa. Erilaiset jääkauden aikana sekä sen jälkeen syntyneet geologiset muodostumat ja kerrostumat on kuvattu kartoilla eri värisävyin ja karttamerkein. Tiedot on tallennettu maaperätietokantaan, joka sisältää karttamuotoiset maaperäkuvio-, viiva- ja pistetiedot. Lisäksi tietokannasta on valittu karttaan alueen maaperän ominaisuuksia ja sen geologista kehitystä kuvaavia tietoja.

Esimerkki Nuuksion geologisesta retkeilykartasta Suurenna Esite ja lehdistötiedote

Karttoihin on merkitty retkeilijöitä kiinnostavia luonto- ja kulttuurinähtävyyskohteita. Geologisia luontokohteita ovat esimerkiksi suuret siirtolohkareet, jäätikön sulamisvesien synnyttämät hiidenkirnut ja kurut, aihkimäntyjä kasvavat harjuselänteet, kultapitoiset kvartsijuonet ja pulppuavat lähteet. Ihmisen toiminnasta kertovat esimerkiksi Ivalojoen ja Lemmenjoen kulta-alueiden moneen kertaan kaivetut purojen penkat, sinne rakennetut kaivoskylät ja -kuilut. Ne liittyvät Lapissa yli 140 vuotta jatkuneeseen kullanetsintään alkaen ensimmäisestä kultaryntäyksestä tämän päivän koneelliseen kullanhuuhdontaan. Geologiset retkikohteet on luetteloitu ja merkitty karttoihin. Niistä osa on merkittyjen reittien varrella ja helposti saavutettavissa lyhyenkin vierailun aikana. Osa kohteista on vaikeammin saavutettavia, jolloin niihin tutustumiseen on varattava enemmän aikaa. Alueiden geologinen kehitys, luonnon- ja kulttuurihistorialliset nähtävyyksien tarkempi kuvaus sekä hippukulta-alueiden kartoissa myös kullankaivun historia ja nykypäivä on kerrottu karttojen liitteenä olevissa opaskirjoissa. Kuvien avulla on havainnollistettu myös mannerjäätikön liikkeitä sekä rannansiirtymistä. Karttojen ja opaskirjojen tiedot ovat suomeksi ja englanniksi, Nuuksion kartassa myös ruotsiksi.

Retkeilysuunnitelmia varten karttoihin on lisätty tiedot alueen palveluvarustuksesta: opastuskeskukset, merkityt polut, majoittumispalvelut, leirintä- ja keittopaikat sekä muuta retkeilyyn liittyvää erikoistietoa. Geologisiin kohteisiin tutustumiseen voi yhdistää myös jonkin ulkoiluaktiviteetin, kuten veneilyn, melonnan, maastopyöräilyn tai vaelluksen, joista kartalla löytyy lisätietoa. Geologisten retkeilykarttojen avulla retkeilijä löytää uusia elämyksiä ja samalla oppii ymmärtämään, miten olennainen osa geologia on maamme luonnon synnyssä. Retkeilykarttoja on myytävänä opastuskeskuksissa, matkailuyrityksissä, kartanmyyntipisteissä sekä Geologian tutkimuskeskuksen toimipaikoissa.

  Lehdistötiedote, 21.5.2002 (Lemmenjoki)
  Lehdistötiedote, 23.5.2000 (Ivalonjoki-Saariselkä)