Kartoitus

GTK tekee eri menetelmin geologista kartoitusta tiedon käyttäjien tarpeiden ohjaamana. Kartoitustoimet suunnataan alueille, joissa yhteiskunnan toiminnan kannalta on kartoitustiedolle voimakkain kysyntä.

Maa- ja kallioperäkartoitus tuottaa maankamarastamme alueellisesti ja sisällöllisesti täydentyvää ja jatkuvasti tarkentuvaa digitaalista havaintoaineistoa tutkimuksen, raaka-ainehuollon, rakentamisen, suunnittelun, ympäristönhoidon ja muun yhteiskuntaelämän tarpeisiin.

Geofysikaalista lentomittauskartoitusta ns. matalalentomittauksena on tehty vuodesta 1972. Käytännössä koko Suomi on nyt kartoitettu.

Geokemiallisella kartoituksella ja tutkimuksella tuotetaan tietoa maa- ja kallioperän sekä vesien ja muiden luonnonmateriaalien kemiallisesta koostumuksesta ja niistä prosesseista, jotka säätelevät alkuaineiden esiintymistä luonnossa. Tuloksia hyödynnetään mm. raaka-aineiden etsinnässä, ympäristön tilan seurannassa ja yhdyskuntasuunnittelussa.

Ympäristötutkimuksissa GTK seuraa ja tutkii maankamaran (ml. merenpohjan) nykytilaa ja ihmisen siihen aiheuttamia muutoksia. Yhteiskunnassa kasvanut maa-ainesten käyttötarve ja samalla pidentyneet kuljetusmatkat ovat lisänneet kiinnostusta vedenalaisten maa-ainesvarojen hyödyntämiseen.

Viime vuosituhannen loppuun asti kartat on yleensä julkaistu painetussa muodossa. Digitaaliseen kartanvalmistusprosessiin siirryttäessä painetut kartat on pääsääntöisesti korvattu karttatiedostoista tehdyillä tulosteilla. Aiemmin painetut kartat muunnetaan digitaalisen muotoon ja sijoitetaan verkkojakeluun. GIS-sovellusten käyttäjille kartta-aineisto toimitetaan sovelluksen hallitsemassa tiedostomuodossa.

 

Yhteyshenkilö: Ohjelmajohtaja Hannu Idman (hannu.idman gtk.fi)