gtk.fi
gtk.fi
gtk.fi
|
Kaivannaistoiminnan ympäristövaikutustutkimukset
Ihmisten hyvinvointi perustuu laajalti maankamaran raaka-aineisiin, joiden kestävän hyödyntämisen edistäminen on yksi GTK:n tehtävistä. Kestävän käytön periaatteisiin kuuluu, että toiminnalla ei aiheuteta haittaa ympäristölle. Kaivannaistoimintaan liittyvillä ympäristötutkimuksilla pyritään osaltaan vastaamaan tähän haasteeseen. |
| |
|
|
Environmental Risk Assessment Center – ERAC
ERAC –verkosto on monitieteinen ympäristöriskinarvioinnin osaamiskeskus, joka kehittää riskinarviointimenetelmiä ja –prosesseja, harjoittaa tutkimusta ja siirtää tietoa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän käyttöön. |
|
Metallit vesistösedimenteissä
Metallit saattavat aiheuttaa ekologisia riskejä vesistöjen pohjalle kerrostuneissa sedimenteissä, vaikka pitoisuudet vedessä olisivat alhaiset. Metallien kulkeutumiseen ja kertymiseen sekä olomuotoon sedimenteissä vaikuttavat monet tekijät.. |
|
Yhdyskuntajätteen termisen käsittelyn pohjakuonan jalostaminen uusiomateriaalikäyttöön (PUUMA)
Tavoitteena on jalostaa jätteenpolton pohjakuonasta maarakentamiseen soveltuva uusiomateriaali. Hankkeessa kehitetään kokonaisvaltainen toimintatapa, joka sisältää välttämättömät jalostusvaiheet sekä materiaalikohtaiset laatu- ja ympäristökelpoisuustavoitteet. Samalla osoitetaan jalostetulle uusiopohjakuonalle soveltuvat hyötykäyttökohteet. |
|
Platinaryhmän mineraalien kestävä hyödyntäminen (BEPGE 2008-2010 ja Prosu 2010-2012)
Tärkeimmät tavoitteet on kehittää kestäviä ja taloudellisia rikastusmenetelmiä ja prosessin mittauslaitteita sulfidiköyhien PGE-malmien hyödyntämiseen. Hyödynsaajina ovat uusien malmien tutkimus, malmeja hyödyntävät kaivosyhtiöt ja uuden teknologian laitevalmistajat. |
|
Bioliuotukseen perustuva jätemateriaalien ja kuonien kustannustehokas jalostaminen (PROBIO)
Tavoitteena on kehittää kokonaisvaltainen prosessi, jossa bioliuotusteknologiaa ja malmien rikastuksessa käytettyjä fysikaalisia erotusteknologioita yhdessä hyödyntäen parannetaan metalli- ja kierrätysteollisuuden sekä jätteenpolton kuonien ja muiden jätemateriaalien ominaisuuksia ja sitä kautta tehostetaan niiden turvallista hyötykäyttöä, esimerkiksi maarakentamisessa. Samalla minimoidaan ao. materiaaleista aiheutuvia päästöjä sijoituspaikalla ja tarvittaessa edesautetaan niiden sijoittamista kaatopaikalle sekä otetaan tehokkaasti talteen hyödyntämiskelpoiset metallit. |
|
Rikastustekniikan menetelmäkehitys (MINPROS)
Hankkeessa tuotetaan perusosaamista rikastusmenetelmien kehittämiseksi ja laitteistojemme ajanmukaistamiseksi. Samalla tehdään menetelmäkehitystä metallien talteenottamiseksi kierrätysmateriaaleista. Bio-osaamisen ylläpito ja kaivosten ympäristöaiheet ovat myös osa hanketta. |
|
Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu ja hyväksikäyttö
Kaivannaisteollisuus tuottaa valtavat määrät jätteeksi luokiteltavaa sivukiveä, josta osa soveltuisi erinomaisesti esimerkiksi rakennusteollisuuden raaka-aineeksi. INERT-hankkeessa luotu ”Kaivannaisjätteen luokittelu pysyväksi – Louhinnassa muodostuvat sivukivet” –opas on tarkoitettu louhinnassa muodostuvien sivukivien luokitteluun ja edistämään niiden ekotehokasta hyötykäyttöä. |
|
Kehitysyhteistyö rikastustekniikan laboratorioon Mongoliaan (Chinggis Process 2009-2011)
Hankkeen tarkoitus on kehittää ja ajantasaistaa Ulaanbaatarissa Mongoliassa sijaitsevan Central Geological Laboratoryn rikastustekniikan laboratoriota. Laitehankintojen lisäksi työhön kuuluu paljon käyttöopastusta ja koulutusta. |
|
Hightech-metallien yhteys terveyteen
Tutkimustietoa hightech -metallien ympäristö- ja terveysvaikutuksista on niukasti saatavilla. Teeman tarkoituksena on koota yhtenäinen täydentyvä kooste verkkoversiona hightech – metallien ympäristö- ja terveysvaikutuksista. Tietoa voidaan hyödyntää mm. riskiarviointitutkimuksissa. |
|
Kaivannaisjätealueiden kartoitus (KAJAK)
KAJAK-yhteistyön keskeisenä tavoitteena on luetteloida Suomen suljetut ja hylätyt kaivannaisjätealueet. Luettelon lähtökohtana on EU:n kaivannaisteollisuuden jätehuollosta annettu direktiivi (2006/21/EY). Direktiivissä velvoitetaan jäsenvaltioita laatimaan luettelo käytöstä poistetuista ja hylätyistä jätealueista, joista aiheutuu vakavia haitallisia vaikutuksia ympäristöön tai joista mahdollisesti keskipitkällä tai lyhyellä aikavälillä seuraa vakavia uhkia ihmisen terveydelle tai ympäristölle. |
|
Metallimalmikaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt – BEP
Kaivostoiminnan parhaat ympäristökäytännöt hankkeen tavoitteena on tuottaa yhtenäinen perusta metallikaivostoiminnan hyvistä ympäristökäytännöistä, huomioiden lainsäädännön ja hallintomenettelyjen ympäristövaatimukset koko toiminnan elinkaaren ajan. Hankkeen painopisteenä on ollut metallikaivostoiminta, ja tarkastelu käsittää kaikki neljä päävaihetta: malminetsinnän, kaivoksen rakentamisen, tuotannon ja jälkihoidon. |
| ProMine WP5
ProMine on EU:n 7. puiteohjelman nanotieteeseen ja -materiaaleihin painottuvan tutkimusohjelman hanke, joka perustuu 11 maan 27 partnerin yhteistoimintaan vuosina 2009-2013. ProMine etsii ratkaisuja korvaamaan Euroopan metallien ja hyötymineraalien vuosittaista 11 miljardin euron tuontia. Hanke koostuu 6 työkokonaisuudesta ja Geologian tutkimuskeskus on vastuussa hankkeen koordinoinnista. Yhtenä työkokonaisuutena on ympäristövaikutusten arviointi (WP5: Assessment of sustainability and environmental impact), ja työryhmän tavoitteena on tarkastella uusien tuotteiden ja tuotantomenetelmien ympäristövaikutuksia, tuottaa elinkaarianalyysit sekä pohtia uusien nanotuotteiden kustannus-hyötysuhdetta kestävän kehityksen näkökulmasta. |
|