Geokemiallista taustapitoisuuskartoitusta Savukosken kunnan alueella

Geologian tutkimuskeskus (GTK) täydentää geokemian tietokantaansa kesällä 2020 ottamalla maaperä- ja vesinäytteitä Savukosken kunnassa Tulppion ja Soklin alueella Marjavaaran, Kiimaselän, Maskaselän, Kyörteselän, Suurkovanselän ja Pierkulinrovien ympäristössä.

Näytteitä kerätään 1.6.–30.9. välillä. Maaperänäytteet otetaan lapiolla alle metrin syvyyteen ulottuvista kuopista, ja näytteenoton jälkeen kuoppa täytetään ja peitetään. Vesinäytteet otetaan pääasiassa lähteistä ja pienistä virtavesistä. GTK:n työntekijät (yht. 2-3 henkilöä) liikkuvat alueella autolla teitä pitkin ja maastossa kävellen. Näytteenotosta ei koidu ympäristölle haittaa. Vastaavaa maaperän taustapitoisuustutkimusta on toteutettu vuosittain: vuonna 2016 ja 2017 Kittilän, Sodankylän ja Oriveden kunnissa, vuonna 2018 Kolarin, Ranuan, Kemin ja Keminmaan kunnissa sekä vuonna 2019 Kaustisella ja Raahessa. Kittilän ja Sodankylän vuoden 2016 kartoituksen tuloksista on ilmestynyt raportti, joka on ladattavissa pdf-tiedostona täällä.

Näytteenotto on osa GTK:n taustapitoisuuskartoitusta, jonka tavoitteena on selvittää useiden eri alkuaineiden tavanomaiset luonnolliset taustapitoisuudet maaperässä. Pitoisuustulokset tallennetaan julkiseen valtakunnalliseen maaperän taustapitoisuus karttapalveluun. Vesinäytteistä määritetään noin 40:n eri alkuaineen pitoisuus- ja ominaisuustiedot. Tieto vesien luonnollisista alkuainepitoisuuksista vahvistaa alueiden geokemiallista kokonaiskuvaa. Kartoituksen myötä saadaan lisätietoa maaperän koostumuksesta ja siitä, miten suuria raskasmetallipitoisuuksia eri maalajeissa on luonnostaan, ja missä ihmisen toiminta näkyy ympäristöissä.

Geokemiallinen kartoitus palvelee ympäristötutkimusta. Tietoa tuotetaan ympäristöviranomaisten ja alueen muiden toimijoiden käyttöön. Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (VNa 214/2007) velvoittaa selvittämään niin kutsutut taustapitoisuudet, jotta maaperän pilaantuneisuutta voidaan arvioida. Tietoa luonnostaan tavanomaista suuremmista metalli- ja arseenipitoisuuksista maaperässä ja vesissä voidaan hyödyntää myös alueiden kaavoituksessa.

Ravinteiden, raskasmetallien ja arseenin luonnolliset pitoisuudet kuvastavat kallioperän ja maaperän kehityshistoriaa. Pintamaassa voi näkyä lisäksi ihmisen toiminnan vaikutukset. Esimerkiksi liikenteen tai teollisuuden päästöt voivat kulkeutua sateen ja pölyn mukana maaperään, ja ojitukset voivat taas vaikuttaa vesien tilaan.

Lisätietoja:

Geologi Tarja Hatakka, tarja.hatakka@gtk.fi, p. 029 503 2186