GTK tekee geokemiallista taustapitoisuuskartoitusta Kemin ja Keminmaan alueella

Geologian tutkimuskeskus (GTK) täydentää geokemian tietokantaansa ottamalla maaperä- ja vesinäytteitä 11. kesäkuuta ja 31. elokuuta 2018 välisenä aikana Keminmaan Ketolanperän, Hyypiön, Juokuanvaaran, Saarenkylänkankaan, Tuhkamaan, Kruununjängän ja Musta-aavan alueella sekä Kemissä Ristikankaan ja Tervaharjun alueella. 

Maaperänäytteet otetaan lapiolla alle metrin syvyyteen ulottuvista kuopista, ja näytteenoton jälkeen kuoppa täytetään ja peitetään. Vesinäytteet otetaan pääasiassa lähteistä ja pienistä virtavesistä. GTK:n työntekijät (yhteensä kaksi henkilöä) liikkuvat alueella autolla teitä pitkin ja maastossa kävellen. Näytteenotosta ei koidu ympäristölle haittaa. Vastaava maaperän taustapitoisuustutkimus toteutettiin Kittilän, Sodankylän ja Oriveden kunnissa vuonna 2016 ja 2017. Kittilän ja Sodankylän vuoden 2016 kartoituksen tuloksista on ilmestynyt raportti, joka on ladattavissa osoitteesta: http://tupa.gtk.fi/raportti/arkisto/12_2017.pdf.

Näytteenotto on osa GTK:n taustapitoisuuskartoitusta, jonka tavoitteena on selvittää useiden eri alkuaineiden tavanomaiset luonnolliset taustapitoisuudet maaperässä. Pitoisuustulokset tallennetaan valtakunnalliseen maaperän taustapitoisuus-karttapalveluun, joka on julkinen. Vesinäytteistä määritetään noin 40 eri alkuaineen pitoisuus- ja ominaisuustiedot. Tieto vesien luonnollisista alkuainepitoisuuksista vahvistaa alueiden geokemiallista kokonaiskuvaa. Kartoituksen myötä saadaan lisätietoja maaperän koostumuksesta ja siitä, miten suuria raskasmetallipitoisuuksia eri maalajeissa voi luonnostaan olla, ja missä ihmisen toiminta näkyy ympäristöissä. 

Geokemiallinen kartoitus palvelee ympäristötutkimuksia. Tietoa tuotetaan ympäristöviranomaisten ja alueen toimijoiden käyttöön. Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (VNa 214/2007) velvoittaa selvittämään nämä niin sanotut taustapitoisuudet, kun arvioidaan maaperän pilaantuneisuutta. Tietoa luonnostaan tavanomaista suuremmista metalli- ja arseenipitoisuuksista maaperässä ja vesissä voidaan hyödyntää myös kaavoituksessa.

Sekä ravinteiden, raskasmetallien että arseenin luonnolliset pitoisuudet kuvastavat kallioperän ja maaperän kehityshistoriaa. Pintamaassa voi näkyä lisäksi ihmisen toiminnan vaikutus. Esimerkiksi liikenteen tai teollisuuden päästöt voivat kulkeutua sateen ja pölyn mukana maaperään ja ojitukset vaikuttaa vesien tilaan.

Lisätietoja:

Geologian tutkimuskeskus, geologi Tarja Hatakka, p. 029 503 2186, tarja.hatakka@gtk.fi

Geologian tutkimuskeskus GTK luo geologisella osaamisella ratkaisuja, uutta elinkeinotoimintaa ja kestävää kasvua. GTK:n työ painottuu puhtaaseen teknologiaan, mineraalitalouteen, digitalisaatioon ja yhdyskuntarakentamiseen. GTK on työ- ja elinkeinoministeriön alainen laitos ja työllistää noin 420 henkeä.