GTK:n Maaperän taustapitoisuudet -karttasovellus uudistui

Uutena tasona karttasovellukseen on lisätty kaivosalueet, joiden lähiympäristöstä on tehty taustapitoisuusselvityksiä.

Geologian tutkimuskeskus (GTK) on jo 1980-luvulta lähtien selvittänyt useiden eri alkuaineiden tavanomaisia luontaisia taustapitoisuuksia eri maalajeissa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana GTK on lisäksi selvittänyt alkuaineiden taustapitoisuuksia taajamien täyttömaista ja kahden viimeisen vuoden aikana taustapitoisuustutkimuksiin on otettu mukaan kaivosalueiden lähiympäristön maaperä.

Maaperän taustapitoisuustasot ovat erilaisia eri puolilla maata, ja useimpien alkuaineiden pitoisuuksissa on suurta luonnollista vaihtelua. Taustapitoisuudella tarkoitetaan haitallisten aineiden luontaisesti tavanomaisia pitoisuuksia maaperässä tai sellaisia kohonneita pitoisuuksia, jotka esiintyvät pintamaassa laajalla alueella pilaantuneeksi epäillyn alueen ympäristössä.

Taustapitoisuuskartoituksilla geologit saavat lisätietoja maaperän geokemiallisesta koostumuksesta. Ympäristöviranomaiset tarvitsevat taustapitoisuustietoja esimerkiksi vertailuarvona maaperän pilaantumisen ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Taajamien kaavoitusta tukevissa ja maaympäristön tilaa kuvaavissa geokemiallisissa ja ympäristögeologisissa tutkimuksissa on tärkeä tietää, missä kaupunkiympäristön pintamaahan on kertynyt kohonneita haitta-aineiden, kuten kadmiumin, lyijyn ja elohopean, pitoisuuksia ihmisen toiminnan seurauksena. Taustapitoisuustietoja tarvitaan myös kaivos- ja teollisuusalueiden ympäristöluvissa.

Ympäristöministeriön johdolla valmistellaan parhaillaan uutta maa-ainesjätteiden hyödyntämistä koskevaa asetusta (ns. MASA-asetus). Asetuksen luonnoksessa on ehdotettu, että maa-aineksen hyödyntämispaikan taustapitoisuutta voitaisiin käyttää maa-aineksen jäteluonteen määrittelyssä.

GTK on uudistanut Maaperän taustapitoisuudet – karttasovelluksen, jonne geokemiallisilla tutkimuksilla tuotettava tieto alkuaineiden pitoisuuksista maaperässä tallennetaan vapaasti käytettäväksi. Uusi käyttöliittymä toimii nyt sujuvasti monilla laitteilla, esimerkiksi tablettitietokoneissa. Karttapalveluun on lisätty useiden, aiemmasta versiosta puuttuneiden kaupunkien taustapitoisuustietoja. Näitä ovat esimerkiksi Lahti, Kuopio, Oulu ja Vaasa. Uutena tasona karttapalveluun on lisätty kaivosalueet, joiden lähiympäristöstä on tehty taustapitoisuusselvityksiä.

Maaperän taustapitoisuudet -karttasovellus kertoo, mikä on alueen taustapitoisuus ja onko se esimerkiksi suurempi kuin PIMA-asetuksen kynnysarvo. Silloin taustapitoisuutta voi käyttää pilaantuneisuuden arviointikynnyksenä. Kun taustapitoisuus on luotettavasti määritetty, maaperää ei tarvitse erikseen tutkia eikä luontoa lähteä puhdistamaan puhtaammaksi kuin se on. Karttasovellus hyödyttää aiempaa paremmin myös kaivosympäristöjen ympäristötutkimuksiin liittyviä tietotarpeita, kuten ympäristölupaprosesseja.

Sovellus laskee maaperän alueellisia taustapitoisuusarvoja tietokantaan tallennettujen pitoisuushavaintojen perusteella. Palvelussa on jo noin 90 000 havaintopistettä ympäri Suomea. Tietoja on PIMA-asetuksen haitta-aineiden (antimoni, arseeni, elohopea, kadmium, koboltti, kupari, lyijy, nikkeli, sinkki, vanadiini) lisäksi seuraavien aineiden taustapitoisuuksista: barium, beryllium, boori, kulta, molybdeeni, palladium, platina, seleeni, tallium ja tina. Lisäksi osasta kaupunkeja on karttapalvelusta saatavilla myös tietoa PAH- ja PCB-yhdisteiden pitoisuuksista.

Maaperän taustapitoisuudet -karttasovellus on osoitteessa http://gtkdata.gtk.fi/Tapir/

Lisätietoa:
Erikoistutkija Timo Tarvainen, puh. 029 503 2399, timo.tarvainen@gtk.fi
Järjestelmäasiantuntija Juha Strengell, puh. 029 503 3512, juha.strengell@gtk.fi

Geologian tutkimuskeskus (GTK) luo geologisella osaamisella ratkaisuja, uutta elinkeinotoimintaa ja kestävää kasvua. GTK:n työ painottuu puhtaaseen teknologiaan, mineraalitalouteen, digitalisaatioon ja yhdyskuntarakentamiseen. GTK on työ- ja elinkeinoministeriön alainen laitos ja työllistää noin 420 henkeä.