GTK:n turvetutkimukset jatkuvat laajalla alueella kautta Suomen

Tutkimustulokset ovat erittäin tärkeä osa myös Suomen hiilivarannon ja sen muutoksen arviointia

Geologian tutkimuskeskus (GTK) jatkaa turvevarojen kartoitusta kesällä 2018. Kartoituksen pääpaino on Nurmeksen, Valtimon, Lestijärven, Hirvensalmen, Pertunmaan, Siikalatvan ja Kittilän kunnissa. Kartoitusta tehdään Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Kymenlaakson, Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan maakuntien alueella.
Maastotyökausi kestää toukokuun lopusta lokakuulle. Turvevarojen kartoitukset kohdennetaan alueille, missä tehtävä työ parhaiten täydentää GTK:n soiden ja turvemaiden tietoaineistoja ja palvelee yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tietotarpeita. Turvevarojen kartoitusta tehdään maastossa yhteensä 33 henkilön voimin. Soilla kuljetaan jalkaisin, eivätkä tutkimukset tai näytteenotto jätä pysyviä jälkiä maastoon.

Koko Suomen alueella tutkitaan vuosittain noin 20 000 hehtaaria soita ja turvemaita. Tutkittavilla soilta selvitetään turvekerrostumien laatu ja paksuus tasaisen tutkimuspisteverkon mukaisesti noin 125 metrin välein. Tutkimuspisteiden paikantaminen tapahtuu GPS:n avulla. Turvekerrostuma kairataan kevyellä käsikäyttöisellä kairakalustolla kovaan mineraalimaahan asti. Tutkimuspisteeltä määritetään myös kasvillisuuden mukainen suotyyppi, ojitustilanne sekä puuston laatu ja määrä. Erityistä luonto- tai suojeluarvoa omaavat eläin- ja kasvilajit sekä avainbiotoopit havainnoidaan ja liitetään tutkimusaineistoon. Tutkitut suot luokitellaan kansallisen suostrategian luonnontilaisuusluokituksen mukaisesti.

Perustutkimusten jälkeen turvekerrostumaltaan turvetuotantoon mahdollisesti soveltuvilta soilta ja alueellista geokemiallista aineistoa parhaiten täydentäviltä soilta otetaan lisäksi pinnasta pohjaan ulottuvia näytesarjoja laboratoriotutkimuksia varten. Näytteistä voidaan määrittää muun muassa vesi-, tuhka-, rikki-, typpi- ja hiilipitoisuus, kuiva-aineen määrä ja lämpöarvo, sekä edustavimmilta kohteilta laaja valikoima alkuaineanalyysejä.  Analyysitiedot kuvaavat soiden alueellista geokemiaa ja taustapitoisuuksia sekä antavat mahdollisuuksia mm. suon hiilivarannon, energiasisällön määrittämiseen ja mahdollisten alueellisten raskasmetallianomalioiden havaitsemiseen.

Kun kaikki tutkimustulokset ovat valmiina, merkittävä osa tiedoista päivittyy GTK:n turvevaratietoa jakavaan verkkopalveluun (http://gtkdata.gtk.fi/Turvevarojen_tilinpito/). Palvelussa on mm. sekä suo- että aluekohtaista tietoa kaikista GTK:n tutkimista soista.

GTK:n Hakku-palvelun avulla voi hakea ja ottaa käyttöön erilaisia geologisia tietotuotteita. Sieltä löytyvät muun muassa aiemmin julkaistut kuntakohtaiset turvetutkimusraportit pdf-muodossa. Raportteja on tähän mennessä julkaistu eri puolilta Suomea yli 450 kappaletta.

Käyttökelpoista tietoa maanomistajille

Turvetutkimuksen tarkoituksena on saada kattavaa tietoa Suomen soista ja turvemaista, sekä kuvata niiden tarjoamia mahdollisuuksia erilaisen käyttöön kuten kasvu- ja ympäristöturpeen sekä energiaturpeen tuotantoon tai soiden suojeluun ja virkistyskäyttöön. Teknisesti turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetulla alueella turvepaksuuden on oltava vähintään 1,5 metriä ja alueen minimipinta-alan oltava vähintään viisi hehtaaria. Turpeen uusien, voimakkaassa kehitysvaiheessa olevien käyttömuotojen ja korkean lisäarvon tuotteiden mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää entistä tarkempaa ja monipuolisempaa karakterisointia ja varannon alueellisten vaihtelujen tuntemusta.

Tutkimustulokset ovat erittäin tärkeä osa myös Suomen hiilivarannon ja sen muutoksen arviointia. Suomen turvevarojen hiilivarasto on noin yhdeksänkertainen verrattuna elävään puustoon ja noin yli 2/3 Suomen maaperän hiilestä on varastoitunut turpeeseen. GTK:n turvetutkimuksilla on keskeinen rooli arvioitaessa biotalouden, hiilen sidonnan ja hiilivarastojen tulevaisuuden kehitystä ja mahdollisuuksia. Tutkimustuloksia voidaan lisäksi käyttää esimerkiksi soiden ojituksessa, suoalueiden metsänkasvatuksessa, maatalouskäytön suunnittelussa, happamien sulfaattimaiden riskiarviossa sekä määritettäessä suon arvoa myynti-, osto- tai lunastustilanteessa. GTK:n turvetutkimuksilla on keskeinen merkitys myös nykyaikaisen maankäytön suunnittelussa, kuten esimerkiksi maakuntakaavoituksessa.


Lisätietoja:

Geologi, projektipäällikkö Matti Laatikainen, puh. 050 3486042, matti.laatikainen@gtk.fi
Yksikön päällikkö Samu Valpola, puh. 050 3486023, samu.valpola@gtk.fi