Kivi kestää aikaa – uusi ja vanha kohtaavat

Kivi on materiaalina kestävä, kaunis ja kierrätettävä. Olisiko rakentamisessa jälleen aika suosia kotimaista luonnonkiveä?

Kiven tarinassa kohtaavat uusi ja vanha arkkitehtuuri. Tässä kirjoituksessa taustoitamme luonnonmateriaaleista kestävimmän, eli kiven pitkäaikaiskestävyyttä ja kivenkäytön hiilidioksidipäästöjä rakentamisessa. Tarjoamme tietoa ja avaamme keskustelua aiheen parissa työskenteleville sekä kivestä ja rakentamisesta, kiven hinnasta, materiaalivalinnoista ja kiertotaloudesta kiinnostuneille.

Keskitymme luonnonkiviin, joita kutsutaan myös rakennuskiviksi. Nämä ovat kalliosta louhittuja ja jalostettuja kiviblokkeja, laattoja tai monumentteja. Tämän vuoksi tarkastelemme myös kivirakentamisen estetiikkaa. Kivirakentaminen sopii erinomaisesti nyky-yhteiskuntaan, jossa korostetaan luonnonmateriaaleja, yksilöllistä ilmettä sekä hiilineutraalia ja pitkäaikaiskestävää rakentamista. Uudet kiventyöstö- ja pintakäsittelytekniikat ovat entisestään lisänneet suunnittelijoiden ja arkkitehtien kiinnostusta suomalaista kiveä kohtaan.

Helsingin uusi ja vanha rakentaminen kohtaavat keskustakirjasto Oodin ja Eduskuntatalon arkkitehtuurissa.
Helsingin upea keskustakirjasto Oodi. Taustalla näkyy J. S. Sirénin suunnittelema, vuonna 1931 valmistunut Eduskuntatalo, joka rakennettiin Kalvolan graniitista. Kuva: Mika Räisänen, GTK.

Suomalainen kivi kestää käytössä ja vanhenee arvokkaasti

Suomalaiset luonnonkivet ovat esteettisesti kauniita ja kestävät käytössä. Hienoja kansallisia kivirakentamisen esimerkkejä Helsingissä ovat Kansallismuseo, Rautatieasema ja Eduskuntatalo. Näiden rakennusten esteettiset ominaisuudet jopa paranevat ajan saatossa, eivätkä rakennusten elinkaaret ole kymmeniä, vaan todennäköisemmin satoja vuosia.

Suomalaista luonnonkiveä on myös hyödynnetty erittäin paljon maan rajojen ulkopuolella. Suuri osa Pietarin keskustan UNESCO:n maailmanperintökohteesta on rakennettu suomalaisesta luonnonkivestä 1760-luvulta itsenäistymiseemme saakka. Pietarin keskusta kuvastaa hienosti, kuinka tärkeää on rakentaa pitkäaikaiskestäviä rakenteita ja rakennuksia, jotka vanhenevat arvokkaasti ja joita on mahdollista sekä kannattavaa korjata aikojen saatossa. Arvokkaalla vanhenemisella tarkoitetaan, että kivi näyttää hyvältä, vaikka sen pinta patinoituu ja kulmat pyöristyvät.

Pietarin keskustan keskeisiä historiallisia muistomerkkejä ovat muun muassa a) maailman pisin (25,6 m) yksittäinen siirretty kivimonoliitti, Aleksanteri I:n pylväs ja b) Iisakin kirkko, jossa on 17 metriä korkeita rapakivigraniitti-pylväitä 48 kappaletta (paino 114 tonnia/pylväs) sekä c) Neva-joen rantojen kivirakenteet. Näiden mahtavien kivirakenteiden toteutus suunnitteluinen kesti vuosikymmeniä, ja niiden rakentamista ja kuljetusta on verrattu vaativuudeltaan pyramidien rakentamiseen.

Yli 3000 vuotta vanha egyptiläinen kivinen sfinksi-patsas Neva-joen rannalla, jonka pengerkivet, siltojen perustukset ja portaat on rakennettu etupäässä nykyisen Kaakkois-Suomen alueen rapakivigraniitista. Kuva: Mika Räisänen, GTK.

Sosiaalisesti vastuullinen kiviteollisuus

Nykyaikana kivirakenteiden arvokkaaseen vanhenemiseen voisi lukea mukaan myös sosiaalisesti vastuulliset tuotantomenetelmät. Julkisten hankintojen kivien tulee olla vastuullisesti tuotettuja, koska muuten kivikohteiden kaupunkikuva muuttuu ikäväksi, kun tuotannon alkuperän ongelmat nousevat loppukäyttäjien ja kansalaisten tietoon. Tiedämme esimerkiksi Finnwatchin selvityksen pohjalta, että aasialaisen kiven tuotantoketjut eivät ole selvillä. Emme siis voi olla varmoja kiven louhoskohtaisesta alkuperästä saati kiven laadusta, eikä meillä ole ennustetta tai kokemusta kivien pitkäaikaiskestävyydestä Suomen olosuhteissa. Aasialaisten kivien tuotantoketjuihin liittyy myös kysymyksiä työvoiman hyväksikäytöstä ja lapsityövoimasta.

Hiilineutraali rakentaminen

Suomalaisten kivituotteiden hiilidioksidipäästöt ovat noin 80 % alhaisemmat aasialaisiin kivituotteisiin verrattuna (lähde: KIVI ry). Hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä keskeisintä on välttää logistiikasta aiheutuvia päästöjä ja tuottaa raskaat kivituotteet paikallisista raaka-aineista. Lisäksi kivirakenteiden pitkäaikaiskestävyys on olennaista, kun punnitaan rakentamisen kustannuksia ja päästöjä. Suomalainen kivi kestää ankarassa ja vaihtelevassa ilmastossamme jopa satoja vuosia – toisena ääripäänä italialainen marmori vain joitain vuosia tai korkeintaan 20–30 vuotta.

Kivet ja kiviainekset kiertotaloudessa

Luonnonmateriaaleilla, kuten puulla ja kivellä, on selkeitä etuja kierrättämisen tehokkuuden, ympäristön ja kustannusten suhteen. Luonnonkivillä ja niiden sivukivillä voidaan korvata maailman yleisimmän rakennusmateriaalin eli betonin käyttöä. Betonin keskeinen raaka-aine on sementti, jota valmistetaan polttamalla kalkkikiveä. Polttoprosessista aiheutuu suuret hiilidioksidipäästöt, mikä on betonin vakavin ympäristöhaitta. Lisäksi betonin kierrättäminen on huomattavan pääomavaltaista ja vaikeaa verrattuna puhtaaseen kiveen.

Luonnonkivien tuotannossa muodostuu sivukiviä, jotka ovat samaa puhdasta kiveä kuin varsinaiset päätuotteet (kiviblokit), mutta esimerkiksi kooltaan, muodoltaan tai väriltään sopimattomia varsinaiseen teolliseen tuotantoon. Sivukivet ovat erinomaista materiaalia muun muassa infrastruktuuri-rakentamiseen korvaamaan kivimurskeita eli kiviaineksia. Ne sopivat myös ympäristö- ja rantarakentamiseen, missä sivukivituotteista voidaan luoda kauniita, kestäviä ympäristöjä.

Rantarakentamisen kestävien rakenteiden kysyntä lisääntyy ilmastonmuutoksen ja siitä aiheutuvan merenpinnan nousun myötä. Yleistyviä käyttökohteita ovat rantavallit, aallonmurtajat, keinosaaret ja laiturit, jotka kivestä toteutettuina ovat pitkäikäisiä, kierrätettäviä ja nostavat esteettisten ominaisuuksiensa ansiosta alueiden viihtyisyyttä ja arvoa.

Sivukivistä toteutettuja ympäristörakenteita Kotkan Sapokan Vesipuistossa. Kuva: Mika Räisänen, GTK.

Kivien sormenjäljet

Tunnettu ja tutkittu suomalainen kivi on helpommin kierrätettävissä verrattuna tuontikiviin. Riippumatta kivimateriaalin alkuperästä on erittäin tärkeää taltioida tietojärjestelmiin, mistä raaka-aineista kohteet on rakennettu ja mistä materiaalit ovat peräisin. Tietoa tarvitaan esimerkiksi, jos rakenteita joudutaan korjaamaan, rakenteet osoittautuvat jostain syystä heikoiksi tai kun materiaaleja myöhemmin kierrätetään.

Eri tutkimusmenetelmien avulla saamme tarkkaa tietoa kiven koostumuksesta. Kun näitä tiedon hippuja yhdistellään, saamme tietoa kiven alkuperästä ja laadusta (ns. sormenjäljistä, kts. NaSta-projektin kotisivu). Tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi historiallisten kohteiden restaurointien materiaaliselvityksissä.

Alkuainekartta rapakivigraniitista Bruker M4 Tornado Micro-XRF laitteella (punainen on alkuaine pii, joka viittaa kvartsi-mineraaliin; liila on kalsium ja viittaa plagioklaasi-mineraaliin; harmaa on kalium ja viittaa kalimaasälpä-mineraaliin). Kuva: ©Bruker Nano Analytics GmbH.

Lopuksi

Kotimaisten kaupunkien hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää huomioida julkisissa hankintapäätöksissä kivituotteiden tuotantoketjujen ja logistiikan kokonaishiilidioksidipäästöt. Luonnonkivien vastuullinen tuotanto on keskeinen kysymys paitsi ihmisten tasavertaisuuden, suomalaisten yritysten kilpailuaseman ja työllistämisen kannalta, myös kivirakenteisiin ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon liittyvän julkisuuskuvan kannalta. Vastuullinen hankintapäätös ei voi nykyaikana perustua ainoastaan hintaan.

Vastuullisesti tuotettu materiaali, jossa tuotanto-olosuhteet on otettu huomioon, on aikaa kestävä ratkaisu. Tämä vaikuttaa suunnittelijoiden, arkkitehtien ja loppukäyttäjien mielikuviin, ei pelkästään käytetystä materiaalista, vaan myös käyttökohteesta. Tällaisesta materiaalista rakennetut kohteet saavat vanheta kauniisti ja arvokkaasti, jolloin kohteet parhaimmillaan viestivät myös yhteiskunnallista arvopohjaa.

Kestävä kivirakentaminen liittyy rakentamisen laatuun, raaka-aineiden ominaisuuksien testaamiseen sekä geologisen tiedon hyödyntämiseen ja taltioimiseen. Arvovalintana suomalaista pitkäaikaiskestävää luonnonkiveä tulisi suosia julkisissa hankinnoissa. GTK edistää kivimateriaalien tutkimusta ja laadunarviointia sekä tukee aktiivisella yhteiskunnallisella osallistumisellaan kestävää ja vastuullista kiven käyttöä rakentamisessa.

Teksti:

Erikoisasiantuntija Mika Räisänen, Energia ja rakentamisen ratkaisut -yksikkö, mika.raisanen@gtk.fi
Geologi Paavo Härmä, Energia ja rakentamisen ratkaisut -yksikkö
Tutkija Akseli Torppa, Kiertotalouden ratkaisut -yksikkö

2 Vastaukset ”Kivi kestää aikaa – uusi ja vanha kohtaavat”

  1. ”Suomalaisten kivituotteiden hiilidioksidipäästöt ovat noin 80 % alhaisemmat aasialaisiin kivituotteisiin verrattuna (lähde: KIVI ry). Hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä keskeisintä on välttää logistiikasta aiheutuvia päästöjä ja tuottaa raskaat kivituotteet paikallisista raaka-aineista.” Aika yksipuoleista tekstiä suoraan suomalaisten kivien edusjärjestöltä. Turun kauppatori: Kiinalaista kiveä, kivet Suomeen kuljettava yritys kompensoi oma-aloitteisesti kuljetuksen hiilidioksidipäästöt 100%. Artikkelissa ei myöskään ole puututtu ollenkaan kustannuksiin, jolla on ainakin kaupunkitaloudessa merkitystä. Selvennystä odotellessa…

    • Mika Räisänen

      Kiitos lisäkysymyksestä
      Tämä blogin aiheena on otsikon mukaisesti ”kivi kestää aikaa”. Tässä kontekstissa tarkastelemme asioita pitkällä aikajänteellä kokonaisuutena. Siinä suomalainen kivi on tärkeässä roolissa. Suomalaisen kiven kautta luomme kulttuuria ja vastuullisesti toteutettuja ympäristöjä. Käyttämällä suomalaista kiveä emme siis vain tue suomalaista työtä, vaan myös vastuullisia työympäristöjä.

      Yksi blogin pääviesteistä on, että hinta ei saa olla määräävä tekijä julkisissa hankintapäätöksissä. Tätä viestiä perustelemme muun muassa hiilidioksidipäästöillä ja aasialaisten kivien tuotantoon liittyvällä epävastuullisella toiminnalla, joka ei usein tule esille epäselvien hankintaketjujen vuoksi.

      Sitra on toteuttanut erittäin hyviä yhteenvetoja hiilidioksidipäästöjen kompensoimisesta. Yksi pääviesti on ”vähennä päästöistäsi mitä voit, kompensoi mitä et voi”. Päästöjen kompensoimiseen liittyy kuitenkin paljon ongelmia, vaikka ne toteutettaisiin hyvien standardien mukaisesti. Kompensaatioiden epävarmuutta kuvaa, että osa kompensaatioiden välittäjistä kompensoi varmuudeksi päästöt kolminkertaisesti. Näistä päästökompensaatioiden epävarmuuksista voi lukea lisää esim. https://www.sitra.fi/blogit/onko-paastojen-kompensointi-rahastusta/

      On lisäksi hyvä muistaa, että kuitenkin on niin, että päästöjen todellinen vähentäminen on kompensoimista arvokkaampaa, koska päästöistä on päästävä eroon ilmastonmuutoksen johdosta.

      Aasialaiset yritykset eivät pelaa samoilla säännöillä kuin suomalaiset kiviyritykset. Aasialaisten kivien hankintaketjut eivät ole läpinäkyviä, mikä käytännössä tarkoittaa, että aasialaisilla kiviyrityksillä on toimia, jotka eivät kestä päivänvaloa. Tästä voi lukea lisää Finnwatch:n raportista. Aasialaisten kivien tuotantoon liittyy erittäin vakavaa vastuutonta toimintaa. Esimerkkejä sosiaalisen vastuun epäkohdista ovat ylityöt ilman korvauksia, velkaorjuus ja jopa lapsityövoiman käyttö. Velkaorjuudella tarkoitetaan, että työntekijöille lainataan rahaa perheidensä elättämiseen huonoilla ehdoilla, ja heitä pakotetaan tekemään työtä huonolla palkalla ilman mahdollisuutta vaihtaa työpaikkaa. Vaikka kivitoimitusten dokumentaatio näyttäisi olevan kunnossa, se ei takaa, että toiminta sitä käytännössä on. Kunnollisten kulissien lisäksi yrityksillä on taustalla epäselvissä olosuhteissa toimivia jalostuspaikkoja, mikä tukee kivien halpaa hinnoittelua globaalisti.

      Toivottavasti tämä täydentävä kirjoitus vastasi kysymyksiisi ja auttaa ymmärtämään, miksi suomalainen työ ja kiviteollisuus ovat tärkeässä roolissa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja kansantaloutemme tukemisessa, ja miksi se on tärkeässä roolissa kulttuurisesta näkökulmasta yhteiskunnallisena kannanottona eli arvovalintana.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *