2 Vastaukset ”Kivi kestää aikaa – uusi ja vanha kohtaavat”

  1. ”Suomalaisten kivituotteiden hiilidioksidipäästöt ovat noin 80 % alhaisemmat aasialaisiin kivituotteisiin verrattuna (lähde: KIVI ry). Hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä keskeisintä on välttää logistiikasta aiheutuvia päästöjä ja tuottaa raskaat kivituotteet paikallisista raaka-aineista.” Aika yksipuoleista tekstiä suoraan suomalaisten kivien edusjärjestöltä. Turun kauppatori: Kiinalaista kiveä, kivet Suomeen kuljettava yritys kompensoi oma-aloitteisesti kuljetuksen hiilidioksidipäästöt 100%. Artikkelissa ei myöskään ole puututtu ollenkaan kustannuksiin, jolla on ainakin kaupunkitaloudessa merkitystä. Selvennystä odotellessa…

    • Mika Räisänen

      Kiitos lisäkysymyksestä
      Tämä blogin aiheena on otsikon mukaisesti ”kivi kestää aikaa”. Tässä kontekstissa tarkastelemme asioita pitkällä aikajänteellä kokonaisuutena. Siinä suomalainen kivi on tärkeässä roolissa. Suomalaisen kiven kautta luomme kulttuuria ja vastuullisesti toteutettuja ympäristöjä. Käyttämällä suomalaista kiveä emme siis vain tue suomalaista työtä, vaan myös vastuullisia työympäristöjä.

      Yksi blogin pääviesteistä on, että hinta ei saa olla määräävä tekijä julkisissa hankintapäätöksissä. Tätä viestiä perustelemme muun muassa hiilidioksidipäästöillä ja aasialaisten kivien tuotantoon liittyvällä epävastuullisella toiminnalla, joka ei usein tule esille epäselvien hankintaketjujen vuoksi.

      Sitra on toteuttanut erittäin hyviä yhteenvetoja hiilidioksidipäästöjen kompensoimisesta. Yksi pääviesti on ”vähennä päästöistäsi mitä voit, kompensoi mitä et voi”. Päästöjen kompensoimiseen liittyy kuitenkin paljon ongelmia, vaikka ne toteutettaisiin hyvien standardien mukaisesti. Kompensaatioiden epävarmuutta kuvaa, että osa kompensaatioiden välittäjistä kompensoi varmuudeksi päästöt kolminkertaisesti. Näistä päästökompensaatioiden epävarmuuksista voi lukea lisää esim. https://www.sitra.fi/blogit/onko-paastojen-kompensointi-rahastusta/

      On lisäksi hyvä muistaa, että kuitenkin on niin, että päästöjen todellinen vähentäminen on kompensoimista arvokkaampaa, koska päästöistä on päästävä eroon ilmastonmuutoksen johdosta.

      Aasialaiset yritykset eivät pelaa samoilla säännöillä kuin suomalaiset kiviyritykset. Aasialaisten kivien hankintaketjut eivät ole läpinäkyviä, mikä käytännössä tarkoittaa, että aasialaisilla kiviyrityksillä on toimia, jotka eivät kestä päivänvaloa. Tästä voi lukea lisää Finnwatch:n raportista. Aasialaisten kivien tuotantoon liittyy erittäin vakavaa vastuutonta toimintaa. Esimerkkejä sosiaalisen vastuun epäkohdista ovat ylityöt ilman korvauksia, velkaorjuus ja jopa lapsityövoiman käyttö. Velkaorjuudella tarkoitetaan, että työntekijöille lainataan rahaa perheidensä elättämiseen huonoilla ehdoilla, ja heitä pakotetaan tekemään työtä huonolla palkalla ilman mahdollisuutta vaihtaa työpaikkaa. Vaikka kivitoimitusten dokumentaatio näyttäisi olevan kunnossa, se ei takaa, että toiminta sitä käytännössä on. Kunnollisten kulissien lisäksi yrityksillä on taustalla epäselvissä olosuhteissa toimivia jalostuspaikkoja, mikä tukee kivien halpaa hinnoittelua globaalisti.

      Toivottavasti tämä täydentävä kirjoitus vastasi kysymyksiisi ja auttaa ymmärtämään, miksi suomalainen työ ja kiviteollisuus ovat tärkeässä roolissa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja kansantaloutemme tukemisessa, ja miksi se on tärkeässä roolissa kulttuurisesta näkökulmasta yhteiskunnallisena kannanottona eli arvovalintana.

Vastaa käyttäjälle Mika Räisänen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *