Etusivu ⟩ Maastotiedote ⟩ Geologian tutkimuskeskus kairauttaa 700 metrin tutkimusreiän Kotkan Sunilaan – tavoitteena lisätä ymmärrystä rapakivialueen geotermisestä energiasta
Geologian tutkimuskeskus kairauttaa 700 metrin tutkimusreiän Kotkan Sunilaan – tavoitteena lisätä ymmärrystä rapakivialueen geotermisestä energiasta
Geologian tutkimuskeskus (GTK) käynnistää uuden tutkimusreiän kairauksen Kotkan Sunilassa. Tutkimusreikä tulee vuoden 2025 helmikuussa valmistuneen 817 metriä syvän lämpökaivon välittömään läheisyyteen. Tavoitteena on kerätä tarkempaa tietoa muun muassa kallioperän ominaisuuksista ja lämmönjohtavuudesta geotermisen energian tutkimusta varten.
Uusi tutkimusreikä tulee olemaan 700 metriä syvä ja sijaitsee noin 15 metrin päässä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamk toteuttamasta 817 metriä syvästä lämpökaivosta. Tutkimusreiän kairaus Sunilassa alkaa toukokuussa viikolla 21 ja kestää 2‒3 viikkoa.
Tutkimusreikää hyödynnetään rapakivialueen tarkemmassa lämmöntuoton ja lämmönjohtavuuden tutkimuksessa. Tiedoilla myös todennetaan ja täydennetään Sunilan lämpökaivon alueen kallioperämalleja, jotka perustuvat GTK:n vuonna 2024 suorittamiin laajoihin geofysiikan mittauksiin Kymenlaakson alueella.
Tutkimusreiän kairaus ja siihen liittyvät tutkimukset ovat osa Geoenergialoikka-projektia, jonka tavoitteena on edistää keskisyvien lämpökaivojen käyttöönottoa ja toteutusta sekä vahvistaa geotermisen energian roolia vähähiilisessä energiantuotannossa.
Uutta tietoa rapakivialueen geotermisen energian potentiaalista
Tutkimusreiästä saatavista kairasydännäytteistä tehdään petrofysiikan mittauksia rapakiven fysikaalisten ominaisuuksien selvittämiseksi. Näytteistä voidaan määrittää myös kallioperän tarkempi mineraalikoostumus tutkimusreiän kohdalta.
Tutkimuksissa hyödynnetään useita mittausmenetelmiä. DTS (eng. distributed temperature sensing) mittauksella saadaan tietoa kallioperän lämpötilasta eri syvyyksillä. ADTS (eng. active distributed temperature sensing) mittaus puolestaan antaa tietoa kallioperän lämmönjohtavuudesta syvyyden suhteen. Samalla mittausmenetelmiä on tarkoitus kehittää edelleen, esimerkiksi parantamalla laitteistojen kalibrointia mittaustarkkuuden lisäämiseksi.
Tutkimusreiässä tehdään myös seismistä DAS mittausta, jossa mitataan kallioperän liikettä, eli seismisiä aaltoja. Tutkimuksissa hyödynnetään sekä aktiivista lähdettä, pudotuspainon synnyttämää tärinäsignaalia, että kallioperän luonnollista liikettä, niin sanottua seismistä kohinaa. Mittaustulosten perusteella voidaan kuvantaa kallioperän rakennetta.
”Yhdistämällä ja vertaamalla lämpökaivosta ja tutkimusreiästä saatua tutkimustietoa saadaan tärkeää, uutta tietoa rapakivialueen geotermisen energian potentiaalista ja hyödyntämismahdollisuuksista”, kertoo tutkimuskoordinaattori Aleksi Rantanen GTK:lta.
GTK:n koordinoima Geoenergialoikka-projekti toteutetaan yhteistyössä Centria-ammattikorkeakoulun, Oulun ammattikorkeakoulun, Oulun yliopiston ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kanssa. Projekti on Euroopan unionin osarahoittama, ja sen päärahoittajana toimii Keski-Pohjanmaan liitto.
Lisätietoja
Aleksi Rantanen, tutkimuskoordinaattori
Geologian tutkimuskeskus GTK
puh. 029 503 0191
aleksi.rantanen@gtk.fi
Tuija Luhta, ryhmäpäällikkö
Geologian tutkimuskeskus GTK
puh. 029 503 0129
tuija.luhta@gtk.fi
Geoenergialoikka-projektin verkkosivut:
Geoenergialoikka uusiutuvaan energiantuotantoon
