GTK julkaisi kaivannaisjätteiden raaka-ainepotentiaalin arvioinnin parhaat käytännöt
Geologian tutkimuskeskus (GTK) julkaisi raportin, joka kokoaa yhteen parhaat käytännöt ja menettelytavan kaivannaisjätteiden raaka-ainepotentiaalin arviointiin. Ohjeistus tukee Suomen ja Euroopan unionin pyrkimyksiä vahvistaa kriittisten raaka-aineiden saatavuutta ja edistää kiertotaloutta tilanteessa, jossa tarve uusiutumattomien luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle kasvaa.
Ohjeistus perustuu GTK:n viimeisen vuosikymmenen aikana keräämään laajaan kokemukseen suljettujen kaivannaisjätealueiden tutkimuksesta. Menetelmäkokonaisuus tukee EU:n kriittisten raaka-aineiden asetuksen (Critical Raw Materials Act – CRMA) vaatimuksia, erityisesti artiklaa 27, joka velvoittaa jäsenmaat arvioimaan kriittisten raaka-aineiden esiintymistä ja hyödyntämismahdollisuuksia kaivannaisjätteistä.
Vaiheittainen menettelytapa kaivannaisjätealueiden arviointiin
Ohjeistus esittelee vaiheittaisen menettelytavan kaivannaisjätteiden resurssipotentiaalin arvioimiseksi ja on tarkoitettu tukemaan asiantuntijatiedon jakamista sekä käytäntöjen yhtenäistämistä. Menettelytapa sisältää muun muassa:
- Olemassa olevien aineistojen kattava tarkastelu, joka luo perustan jätealueen geologisen, geokemiallisen ja teknisen taustan ymmärtämiselle.
- Pinta- ja syvyyssuuntainen näytteenotto, jonka avulla voidaan arvioida kaivannaisjätteen kolmiulotteinen rakenne, alkuainepitoisuudet sekä raekoko‑ ja tiheysjakaumat.
- Laadunvarmistusmenettelyt (QA/QC), jotka varmistavat näytteenoton ja analytiikan luotettavuuden.
- Analyyttiset menetelmät ja rikastustestit, joilla selvitetään sekä arvoaineiden pitoisuudet että prosessoitavuus.
- Ympäristöriskien alustava arviointi, joka huomioi muun muassa haitta‑aineiden kulkeutumisen ja uudelleenprosessoinnin mahdolliset ympäristöhaitat ja -hyödyt.
- Resurssipotentiaalin mallintamisen ja UNFC‑luokituksen (United Nations Framework Classification) soveltamisen, jonka avulla hyödyntämisprojektin vaihe esitetään yhtenäisellä ja läpinäkyvällä tavalla.
Raportin ohjeistus vahvistaa EU:n ja Suomen strategista valmistautumista
GTK:n ohjeistuksen tavoitteena on yhtenäistää kaivannaisjätealueiden tutkimuskäytäntöjä erityisesti Suomessa. Raporttia voidaan hyödyntää myös muualla Euroopassa, ja sen tarjoama ohjeistus tukee jäsenmaita CRMA:n edellyttämän kansallisen suljettujen kaivannaisjätteiden tietokannan toteutuksessa.
Suomessa tätä tehtävää palvelee GTK:n kehittämä RAKKA‑tietokanta, joka avautuu julkiseen käyttöön vuonna 2026.
Raportin ohjeistus auttaa tunnistamaan kaivannaisjätealueet, joilla voi olla taloudellisesti kannattavaa raaka-ainepotentiaalia, sekä ohjaa tutkimuksen toteuttamista tavalla, joka täyttää ja osin ylittää CRMA:n vähimmäisvaatimukset.
Raportti on tehty osana Euroopan unionin NextGenerationEU -rahoitteista projektia Puhtaan energiajärjestelmän siirtymä (REPower-CEST).
Lisätiedot
Puhtaan energiajärjestelmän siirtymä (REPower-CEST) -projekti
Mari Kivinen, erikoistutkija
Geologian tutkimuskeskus
mari.kivinen@gtk.fi
puh. 029 503 2414
Janne Hokka, erikoisasiantuntija
Geologian tutkimuskeskus
janne.hokka@gtk.fi
puh. 029 503 3009
Teemu Karlsson, erikoistutkija
Geologian tutkimuskeskus
teemu.karlsson@gtk.fi
puh. 029 503 3999
