Luontokadon pysäyttäminen vaatii kattavampaa luontotietoa ja poikkihallinnollista yhteistyötä
Luontokadon pysäyttäminen on Suomessa laajasti jaettu tavoite. Sen saavuttamiseksi elinkeinoelämä, kansalaiset, päätöksentekijät ja tutkimusyhteisö tarvitsevat ajantasaista, kattavaa, tarkkaa ja helposti saatavilla olevaa tietoa eliölajien esiintymispaikoista ja luontotyyppien sijainnista sekä luonnon monimuotoisuuden tilasta ja muutoksista. Luontotietopohjaamme on rakennettu huolellisesti, mutta se vaati edelleen vahvistamista. Nykyisin luontotieto on hajaantunut eri toimijoille ja on monelta osin puutteellista, eivätkä kaikki aineistot ole avoimesti saatavilla tai yhteensovitettavissa. Keskeiset luontotiedon tuottaja-, käyttäjä- ja jakajaorganisaatiot ehdottavat, että Suomessa käynnistetään kansallinen luontotiedon kehittämisohjelma vuosille 2024–2035.
Luontotiedolla on paljon kysyntää
Ajantasaista ja kattavaa luontotietoa tarvitaan yhteiskunnan monilla eri sektoreilla erityisesti toteutettaessa laaja-alaisia kestävyys-, ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteita. Tietoa kaivataan oman toiminnan haitallisten ja myönteisten luontovaikutusten arviointiin. Luotettavaa ja kattavaa tietoa tarvitaankin päätöksenteossa monilla tasoilla aina yksittäisistä maanomistajista, yrityksiin, viranomaisiin, kuntiin ja kaupunkeihin sekä poliittisiin päättäjiin.
Kansallisen luontotiedon hallinta on Suomessa lukuisten eri toimijoiden vastuulla. Organisaatiot kehittävät ja hallinnoivat luontotietoa omista lähtökohdistaan eikä tieto ole aina helposti yhteensovitettavissa. Luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja koskeva tietopohja on lisäksi paikoin puutteellinen. Luontotyyppien ja maaperän monimuotoisuuden järjestelmällinen seuranta puuttuu lähes kokonaan.
Eri lähteistä kertyvien luontotietoaineistojen löydettävyyden, saatavuuden ja käytettävyyden parantamiseksi tarvitaan panostusta organisaatioiden yhdenmukaiseen tiedonhallintaan. Pitkäjänteisellä kehittämisellä ja sen rahoittamisella varmistettaisiin myös luontotiedon jatkuvuus ja kokonaisvaltaisuus.
Poikkihallinnollinen kehittämisohjelma tukemaan koko tiedon arvoketjua
Ehdotuksen valmistelijoiden mielestä pitkäjänteinen, yhdessä valmisteltu tavoitteellinen ohjelma osoittaisi selkeän suunnan ja antaisi hyvän tuen luontotiedon kehittämiselle ja ylläpidolle. Tärkeää on sopia yhteisistä tavoitteista sekä eri toimijoiden rooleista tiedontuotannon ja -hallinnan prosesseissa. Toiminnan tukipilarina olisi virallinen yhteistyöelin.
Ohjelmalla varmistettaisiin luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden tietopohja sekä turvattaisiin nykyisten seurantojen jatkuvuus. Rakentamalla yhdenmukaista tiedonhallintaa edistetään tiedon avoimuutta ja yhteentoimivuutta. Lisäksi uusien menetelmien kehitys ja käyttöönotto tehostaa seurantoja ja ympäristömuutosten arviointityötä.
Vuosittaiset lisäkustannukset olisivat arviolta noin 15–20 miljoonaa euroa.
Esityksen taustalla vahva jaettu tahtotila
Ehdotuksen valmistelijat toimivat myös luontotiedon koordinaatioryhmässä, jonka jäseninä on luontotietoa tuottavia, jalostavia ja käyttäviä organisaatioita. Ajatus koordinaatioryhmästä syntyi monien eri tahojen tunnistamien tarpeiden seurauksena. Suomen ympäristökeskus (Syke) kutsui kiinnostuneita osallistumaan ryhmän toimintaan ja tällä hetkellä ryhmässä on jäseniä 16 eri organisaatiosta.
”Eri lähteistä kertyvän tiedon yhdistäminen avoimiin palveluihin ja eri tahoja palveleviksi tietotuotteiksi, sekä systemaattiset analyysit luonnon tilan muutoksista ja niihin vaikuttavista syistä ovat tärkeitä keinoja edistää tieteen ja yhteiskunnan muiden toimijoiden välistä vuoropuhelua”, sanoo Syken tutkimusprofessori Petteri Vihervaara, joka toimii koordinaatioryhmän puheenjohtajana.
Tämän ehdotuksen valmistelijoita ovat:
- Suomen ympäristökeskus
- Luonnonvarakeskus
- ympäristöministeriö
- maa- ja metsätalousministeriö
- Metsähallituksen Luontopalvelut
- Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus
- Helsingin yliopisto
- Maanmittauslaitos
- Geologian tutkimuskeskus
- Suomen metsäkeskus
- Tilastokeskus
- Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
Lisätietoa:
Suomi-tarvitsee-kansallisen-luontotiedon-kehittamisohjelman_v0803.pdf
Petteri Vihervaara
koordinaatioryhmän puheenjohtaja, tutkimusprofessori Suomen ympäristökeskus
petteri.vihervaara@syke.fi
Puhelin +358 29 525 1740
Katja Holmala
Koordinaatioryhmän jäsen; ohjelmajohtaja, erikoistutkija Luonnonvarakeskus
katja.holmala@luke.fi
Puhelin +358 29 532 7206
Joona Lehtomäki
Koordinaatioryhmän jäsen, erityisasiantuntija ympäristöministeriö
joona.lehtomaki@gov.fi
Puhelin +358 29 525 0016
Niina Riissanen
Koordinaatioryhmän jäsen; metsäneuvos maa- ja metsätalousministeriö
niina.riissanen@gov.fi
Puhelin +358 29 516 2339
Tuula Kurikka
Koordinaatioryhmän jäsen; luonnonsuojelun johtava asiantuntija, Metsähallitus, luontopalvelut
tuula.kurikka@metsa.fi
Puhelin +358 20 639 5923
