Raaka-aineet6.11.2025

Suomen kansallinen etsintäohjelma kriittisille raaka-aineille on toimitettu Euroopan komissiolle

Geologian tutkimuskeskus (GTK) laati Suomelle EU:n kriittisten raaka-aineiden asetuksen mukaisen kansallisen etsintäohjelman. Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta laadittu ohjelma on toimitettu Euroopan komissiolle 12.9.2025. EU-maiden kansallisten etsintäohjelmien tavoitteena on tunnistaa mineraalipotentiaalisia alueita, vauhdittaa investointeja ja varmistaa Euroopan vihreän siirtymän kannalta keskeisten metallien saatavuus pitkällä aikavälillä.

Jokainen EU-maa on velvollinen laatimaan kansallisen etsintäohjelman. Ohjelma päivitetään viiden vuoden välein ja sen edistymistä Euroopan komissiolle raportoi työ- ja elinkeinoministeriö. Ohjelman suunnittelusta ja toteutuksesta Suomessa vastaa GTK.

Ensimmäinen Suomen kansallinen etsintäohjelma kokoaa yhteen taustaa Suomen kallioperän kriittisten raaka-aineiden potentiaalista sekä kuvaa Suomen nykyistä geotietoaineistoa. Lisäksi se tuo esiin etsintäohjelman suunnittelua ja toteutusta ohjaavat yleiset periaatteet sekä tavoitteet ja toimet tutkimusalueittain. Ohjelmalla kerrytetään kansallista perustietopohjaa, joka tulee olemaan kaikkien toimijoiden käytössä.

GTK:n mineraalipotentiaalisten alueiden tutkimus on jatkuvaa. Siksi kansallisen etsintäohjelman alkuvaiheeseen on sisällytetty useiden GTK:ssa käynnissä olevien tutkimusprojektien tutkimuskokonaisuuksia.

Suomen kansallista etsintäohjelmaa kuvaava raportti laadittiin osana Puhtaan energiajärjestelmän siirtymä (REPower-CEST) -projektia.

GTK kartoittaa roolinsa mukaisesti kansallista ja alueellista mineraalipotentiaalia

GTK tutkii mineraalisysteemejä ja malminmuodostumisprosesseja sekä kartoittaa hyödyntämiskelpoisten mineraalien esiintymiselle suotuisia geologisia ympäristöjä kansallisesti ja alueellisesti.

Yksityisillä yrityksillä on keskeisin rooli kohteellisessa malminetsinnässä (joka ei sisälly kansalliseen etsintäohjelmaan). Yritykset voivat hyödyntää GTK:n tuottamaa geotieteellistä tietoa ja alueellista näkemystä investointiensa ja malminetsintätoimintansa ohjaamiseen.

Merkittävä osa yksityisten yritysten etsintätoiminnassaan tuottamista malminetsintätiedoista ja -aineistoista, kuten kallioperästä kairatuista kivinäytteistä, toimitetaan valtiolle kaivoslain mukaisesti. Näin ne päätyvät GTK:n ylläpidettäväksi ja lopulta kaikkien saataville.

Ensimmäisen kauden tutkimusalueita on viisi

Kansallisessa etsintäohjelmassa on nimetty viisi tutkimusaluetta, joilla kartoitetaan kallioperän potentiaalia. Alueet on merkitty ohessa olevaan karttaan. Kaaviossa on merkitty kunkin alueen tunnettu kriittisten raaka-aineiden potentiaali.

Kartta Suomesta, jossa on merkitty viisi etsintäohjelma-aluetta sinisellä värillä. Alueet on numeroitu ja nimetty: 1. Peräpohjan liuskejasko, 2. Kuusamon liuskejasko, 3. Raahe-Laatokka-vyöhyke, 4. Pohjanmaan liuskejasko, 5. Tuntsan alue (Itä-Lappi). Kartassa näkyvät myös kaupunkien nimet. — Suomen kansallisen etsintäohjelman alueet vuosina 2025-2030.

Peräpohjan liuskejakso

Aluetta tutkitaan osana NextGenerationEU-rahoitettua REPower-CEST projektia vuosien 2024–2026 aikana. Tutkimusten pääpaino on geologisten rakenteiden ja kivilajien 3D-mallintamisessa koko alueen mittakaavassa. Tätä varten alueelta on kerätty uusia geotieteellisiä aineistoja, kuten seismistä luotausaineistoa. Kerätyt uudet aineistot integroidaan olemassa oleviin aineistoihin mahdollisimman kattavan 3D-mallin luomiseksi.

Kuusamon liuskejakso

Kuusamossa tutkimuksia tehdään pääosin EU-rahoitteisessa UNDERCOVER-projektissa. Lisäksi GTK täydentää tutkimuksia heijastusseismisellä mittauksella. Tutkimuksia tehdään useassa mittakaavassa: koko jakson kattavasta 3D-mallinnuksesta tarkempiin, jakson ydinosaan keskittyviin tutkimuksiin. Alueelta kerätään erityisesti uutta geofysikaalista aineistoa, joka liitetään olemassa oleviin aineistoihin liuskejakson geologisen historian ja mineraalien muodostumiseen liittyvien tekijöiden ymmärtämiseksi.

Raahe-Laatokka-vyöhyke

Aluetta tutkitaan GTK:n omarahoitteisessa STRAMIN-projektissa. Tutkimuksia toteutetaan alueellisesti useilla kohteilla. Aineiston hankinta koostuu pääosin geologisista ja geofysikaalisista kenttätöistä. Vanhaa aineistoa ja tutkimusten aikana hankittua kenttäaineistoa käytetään mallinnukseen, jolla voidaan määritellä potentiaalisimmat kohteet esim. harvinaisten maametallien ja kupari-sinkki-mineralisaatioiden suhteen.

Pohjanmaan liuskejakso

Alueella tehdään 2026 alkaen geologista kartoitusta, jossa selvitetään kallioperän rakennetta, mineralisaatioita ja litiumin sekä muiden metallien esiintymispotentiaalia. Työssä hyödynnetään kenttä- ja kairausaineistoja, geofysikaalisia mittauksia sekä geokemiallista analytiikkaa potentiaalisten alueiden tunnistamiseksi.

Tuntsan vyöhyke (Itä-Lappi)

GTK:n alueellinen, maaperän moreeninäytteiden geokemiallinen aineisto viittaa laajaan litiumpoikkeamaan Tuntsan vyöhykkeellä, minkä vuoksi alueen litiumpotentiaalin tarkastelu on perusteltua.

Tutkimuksissa pääpaino on mahdollisen litiummineraalisysteemin tutkimuksessa. Olemassa olevaa moreeni- ja kairausaineistoa tutkitaan ja analysoidaan uudelleen, jotta voidaan paremmin ymmärtää alueellisen litiumpoikkeaman alkuperää. Tulosten perusteella alueella tehdään kohdennettuja kenttätarkistuksia ja geologista kartoitusta, sekä tarvittaessa tarkempia jatkotutkimussuunnitelmia.

Kansannäytetoiminta jatkuu

GTK:n kansannäytetoiminta siirtyy kansallisen etsintäohjelman piiriin. Kansanäytetoiminnassa tarkastellaan ja analysoidaan geologian harrastajien GTK:lle lähettämiä kivinäytteitä. Toiminta edesauttaa kotimaisten raaka-ainevarojen tutkimusta ja löytymistä. Toimintaa kohdennetaan entistä enemmän mahdollisiin CRM-näytteisiin.