Suomi tarvitsee viipymättä luonnon monimuotoisuusstrategian
Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen vaatii pitkäjänteistä ja johdonmukaista päätöksentekoa. Tästä syystä luonnonsuojelulaki edellyttää luonnon monimuotoisuusstrategian laatimista. Silti Suomi on jo vuodesta 2020 ollut ilman voimassa olevaa strategiaa. Strategia ja sen toimeenpanoa ohjaava toimintaohjelma on saatettava viipymättä valmiiksi, jotta työtä luontokadon pysäyttämiseksi ja luonnon tilan parantamiseksi voidaan määrätietoisesti edistää, esittää kansallisen IPBES-työryhmän jäsenistä koostuva ryhmä kannanotossaan. Geologian tutkimuskeskus (GTK) on ollut mukana allekirjoittamassa kannanoton.
Luonnon monimuotoisuus ei ole vain ympäristökysymys. Se on suomalaisten hyvinvoinnin, talouden elinvoiman ja kokonaisturvallisuuden perusta. Ilman monimuotoista luontoa heikkenevät myös yhteiskunnan huoltovarmuus, talouden kestävät toimintamahdollisuudet ja ihmisten terveys.
Nykyisessä hallitusohjelmassa todetaan, että Suomi turvaa luontopääoman säilymisen ja vastaa luontopolitiikallaan kansainvälisiin sitoumuksiin. Tästä huolimatta luontotavoitteet uhkaavat jäädä saavuttamatta ja monissa asioissa on kuljettu jopa päinvastaiseen suuntaan.
“Suomi tarvitsee viipymättä vaikuttavan luonnon monimuotoisuusstrategian – ilman sitä talouden perustaa ja kokonaisturvallisuutta heikentävän luontokadon pysäyttämiseen ei ole suuntaa”, sanoo Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja ja kansallisen IPBES-työryhmän puheenjohtaja Leif Schulman.
“Ennakoitava ja johdonmukainen luontopolitiikka on kaikkien yhteiskunnan toimijoiden etu. Kannanotolla haluamme kirittää strategian valmistumista”, Schulman sanoo.
Laki edellyttää strategiaa ja toimintaohjelmaa
Luonnonsuojelulaissa säädetään, että Suomella on oltava luonnon monimuotoisuusstrategia ja toimintaohjelma. Lain mukaan strategian tulee sisältää valtakunnalliset toiminnalliset, määrälliset ja ajalliset tavoitteet luontokadon pysäyttämiseksi ja luonnon tilan parantamiseksi.
Myös Suomen ratifioima YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus (CBD) edellyttää, että kukin sopimusosapuoli laatii kansallisen strategian ja toimintaohjelman. Lisäksi EU:n biodiversiteettistrategia asettaa jäsenvaltioille luontokadon pysäyttämiseen tähtääviä tavoitteita.
Kansallisista ja kansainvälisistä velvoitteista huolimatta Suomi on ollut ilman kansallista luonnon monimuotoisuusstrategiaa jo vuodesta 2020, jolloin edellinen strategiakausi päättyi. Ympäristöministeriö on valmistellut strategiaa vuodesta 2021 laajassa yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa. Luonnon monimuotoisuuden turvaamista tavoitellaan Suomessa laaja-alaisesti. Yhteisen toiminnan luotsaamiseen tarvitaan strategista ohjausta ja hyväksytyksi koettu yhteinen visio luonnon tilan parantamiseksi.
Tuoreessa liiketoiminnan ja luonnon välisiä yhteyksiä tarkastelevassa raportissaan hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES korosti johdonmukaisen politiikan ja lainsäädännön tarvetta luontotoimia mahdollistavan toimintaympäristön aikaansaamiseksi.
GTK tutkii biodiversiteetin ja geodiversiteetin, eli elollisen ja elottoman luonnon, kytkeytymistä toisiinsa sekä eri maankäyttömuotojen vaikutuksia ympäristöön. Lajien elinympäristöjen muuttuminen ja köyhtyminen ovat keskeinen syy luontokadon kiihtymiseen. Tutkittuun tietoon perustuva ekologinen kompensaatio ja luontoarvomarkkinoiden muodostuminen Suomeen ovat tärkeitä askelia kohti suunnanmuutosta. GTK haluaa edistää laaja-alaista yhteistyötä ja luontotoimien johdonmukaisuutta luonnon monimuotoisuusstrategian toteutumisen edellytyksinä.
Yhteisen kannanoton ovat allekirjoittaneet
- Geologian tutkimuskeskus GTK
- Itä-Suomen yliopisto
- Juulia Räikkönen (Turun yliopiston edustaja IPBES-työryhmässä)
- Jouko Rikkinen (Helsingin yliopiston ja Luomuksen edustaja IPBES-työryhmässä)
- Klemetti Näkkäläjärvi (Saamelaiskäräjien edustaja IPBES-työryhmässä)
- Lapin yliopisto
- Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS
- Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK
- Maj ja Tor Nesslingin säätiö
- Metsähallitus Luontopalvelut
- Suomen luonnonsuojeluliitto SLL
- Suomen Luontopaneeli
- Suomen ympäristökeskus Syke
- Suomen Kuntaliitto
- Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f
- Teea Kortetmäki (Jyväskylän yliopiston edustaja IPBES-työryhmässä)
- Teknologiateollisuus ry
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
- Tuija Maliniemi (Oulun yliopiston edustaja IPBES-työryhmässä)
Kaikki kannanoton allekirjoittaneet tahot ovat listattuina kannanotossa.
Lisätietoja
Kansallisen IPBES-työryhmän edustajista koostuvan ryhmän kannanotto Suomen ympäristökeskuksen verkkosivuilla: Suomi tarvitsee vaikuttavan luonnon monimuotoisuusstrategian
Kansainvälinen luontopaneeli IPBES
IPBES (Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services) tuottaa laajoja tieteellisiä arvioita luonnon monimuotoisuuden tilasta, sen muutoksista ja vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin. IPBESin tarkoituksena on vahvistaa tieteen ja päätöksenteon vuorovaikutusta luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita koskevissa kysymyksissä. IPBES tukee kansainvälisten luonto- ja ilmastosopimusten toimeenpanoa ja edistämistä. Ne palvelevat kansainvälistä yhteisöä, hallituksia ja yhteiskuntaa.
Ympäristöministeriö on asettanut kansallisen IPBES-työryhmän yhteydenpitokanavaksi kansainvälisen ja kansallisen IPBES-työn välillä. Työryhmä koostuu ministeriöiden, tutkimuslaitosten ja muiden luonnonsuojelun kannalta keskeisten toimijoiden edustajista. Työryhmän puheenjohtaja ja sihteeristö sijaitsevat Suomen ympäristökeskuksessa.
