Geologia on tieteenala, joka tutkii Maata ja maankamaraa: sen historiaa, rakennetta, koostumusta sekä sen syntyyn liittyviä ja siinä tapahtuvia prosesseja. Geologian tutkimuksessa hyödynnetään niin fysiikkaa, biologiaa kuin kemiaakin.
Geologia on yksi laaja-alaisimmista luonnontieteistä. Tutkimusalan perinteet Suomessa ovat pitkät. Vuonna 1885 perustettu Geologian tutkimuskeskus jatkaa vuorihallituksen yhteyteen 1877 perustetun Geologisen toimiston toimintaa. Vuorihallituksen juuret ovat puolestaan 1630-luvulla Ruotsissa perustetussa vuorivirastossa.
Geologia tulee kreikankielen sanoista γη- (ge-, “maa”) ja λογος (logos, “tiede”)
GTK:n virtuaaliekskursiolla pääset virtuaaliselle aikamatkalle Suomen kallioperään ja sitä kautta Maan ensiaskeliin. Kohteena on Kuhmon vihreäkivivyöhyke ja sen kerrokset. Geologit ympäri maailmaa ovat kiinnostuneita Fennoskandian kilvestä sen vuoksi, että se edustaa hyvin vanhoja kallioperäalueita, jotka eivät ole peittyneet nuoremmilla sedimenttikivillä.
Oletko tullut ajatelleeksi, kuinka paljon ympärillämme on geologiaan liittyvää? Metallit, lasi, posliini, betoni, asfaltti ja monet muut rakentamisen raaka-aineet, energia ja pohjavesi ovat peräisin maankamarasta.
Kun kivikauden ihminen tarttui terävään kiveen ja käytti sitä työkaluna, alkoi ihmiskunnan riippuvuus maankamarasta. Tänä päivänä käytämme runsaasti erilaisia metalliesineitä, jotka on valmistettu malmeista.
Rakennamme taloja, teitä ja mitä erilaisimpia rakennuksia hyödyntäen kiviainesta, kuten hiekkaa ja soraa, kalkkikiveä sekä muita mineraaleja. Muovit sekä monet poltto- ja voiteluaineet tehdään maaperästä löydetystä öljystä.
Maankamarasta saadaan myös energiaa. Se voi olla uraanista jalostettua ydinpolttoainetta tai turpeesta, kivihiilestä tai öljystä polttamalla saatua sähköä tai lämpöä. Viime aikoina on alettu hyödyntää maalämpöä rakennusten lämmitykseen ja jäähdytykseen.
Pohjavesi on elintärkeä geologinen luonnonvara, jota suomalaisilla on toistaiseksi käytettävänä riittävästi. Sen sijaan maailmanlaajuisesti noin kolmasosa väestöstä kärsii vesipulasta.
Geologisia luonnonvaroja ovat ihmiselle arvokkaat tai välttämättömät maankamaran materiaalit tai niihin varastoitunut muu aines tai energia. Geologisia luonnonvaroja, joita käytetään rakentamisessa, tuotevalmistuksessa tai muussa valmistuksessa tuotannontekijänä, kutsutaan myös raaka-aineiksi.
Modernin yhteiskunnan toiminta edellyttää taustalleen paljon geologista osaamista ja tutkimusperäistä tietoa. Ajankohtaisia tutkimusalueita ovat muun muassa akkumineraalien hyödyntäminen ja kiertotalouden ratkaisut.
