3D-geomallinnus tekee Suomen geologiasta havainnollista ja mitattavaa
GTK:n 3D-geomallinnus yhdistää monipuolisesti geotieteellisiä paikkatietoaineistoja kolmiulotteisiksi malleiksi, joiden avulla voidaan arvioida luonnonvaroja, tukea maankäytön suunnittelua ja ymmärtää maankamaran rakennetta aiempaa tarkemmin.
Geologian tutkimuskeskus GTK on tehnyt geologista 3D-mallinnusta eri tutkimus- ja kehittämisprojekteissa jo 2000-luvun alusta lähtien. Mallinnuksessa hyödynnetään GTK:n keräämää moniulotteista paikkatietoa, kuten kallioperä- ja maaperägeologiaa, mineralogiaa, geokemiaa, geofysiikkaa sekä pohjavesitietoja. Näiden aineistojen pohjalta luodaan kolmiulotteisia malleja, jotka kuvaavat maankamaran rakennetta ja ominaisuuksia avaruudessa.
3D-geomallien keskeinen etu on, että niiden avulla voidaan yhdistää eri lähteistä peräisin oleva tieto yhdeksi kokonaisuudeksi. Mallien avulla voidaan tuottaa 3D-geometriaan perustuvia numeerisia arvioita esimerkiksi Suomen vesi- ja mineraalivarannoista sekä havainnollistaa geologisten yksiköiden, rakenteiden ja esiintymien ominaisuuksia. Useimmat mallit perustuvat geotieteelliseen tulkintaan mallinnuskohteen muodostumisvaiheista ja geologisesta historiasta.
3D-mallien tarkkuus ja käyttökelpoisuus vaihtelevat
GTK:n tuottamat 3D-mallit vaihtelevat mittakaavaltaan ja tarkkuudeltaan. Tämä johtuu lähtöaineistojen erilaisista käyttötarkoituksista, tutkimusmenetelmistä ja aineistojen ominaisuuksista ja laadusta. Geologin tulkitsema kallio- ja maaperähavaintotieto tai geofyysikon laskelmat esimerkiksi maankamaran sähkömagneettisista ominaisuuksista muodostavat mallinnuksen tärkeän perustan. Mallien tarkkuus vaihtelee tutkimusalueen havaintotiheyden ja aineiston ominaisuuksien mukaan ja heikkenee tyypillisesti kohti mallin reuna-alueita. Mallikohtaiset metatiedot tarjoavat arvion mallin luotettavuudesta, käyttötarkoituksesta ja -rajoituksista.
Kallioperän kuori- ja vyöhykemittakaavan 3D-mallit ovat luonteeltaan yleispiirteisiä ja soveltuvat esimerkiksi kallioperän yksiköiden ja rakenteiden kolmiulotteiseen hahmottamiseen. Niitä hyödynnetään muun muassa tektonisen ja rakennegeologisen kehityksen tutkimuksessa sekä alueellisen malmipotentiaalin arvioinnissa. Kohteellisemmat kallioperä- ja malmimallit tukevat malminetsintää ja mineraalivarantojen arviointia sekä esiintymien taloudellisuuden tarkastelua.
Maaperän geologiset ja rakennusgeologiset 3D-mallit puolestaan soveltuvat maalajien, maapeitepaksuuden ja maaperämuodostumien välisten rajapintojen tarkasteluun alueellisesta maankäytön suunnittelusta yksittäisiin kohteisiin. Rakennusgeologisia malleja voidaan hyödyntää esimerkiksi rakennettavuuden arvioinnissa, sulfaattimaiden tunnistamisessa sekä pohjaveden virtausmallinnuksessa ja hydrostratigrafisten yksiköiden määrittelyssä.
Mallinnustyö jatkuu ja kehittyy
3D-malleja kehitetään useilla eri geoalojen ajanmukaisilla mallinnusohjelmilla, jotka on kuvattu mallikohtaisesti karttapalvelun metatiedoissa ja 3D-geomallinnuksen kattavuustasossa. Mallien resoluutioon vaikuttavat lähtöaineiston laatu ja määrä, mallin mittakaava, käyttötarkoitus sekä käytettävissä oleva laskentateho. Kaikkia malleja ei ole tarkoitettu yksityiskohtaisiin, esimerkiksi tonttikohtaisiin tarkasteluihin, vaan ne palvelevat ensisijaisesti alueellista tai strategista päätöksentekoa.
GTK:n 3D-geomallinnuksen tuotekokonaisuus sisältää sekä ilmaisia että maksullisia ladattavia malleja. Mallien sisältöihin ja kattavuuteen voi tutustua tarkemmin maksuttoman 3D-Geomallinnus – kattavuus -tuotteen avulla, joka auttaa käyttäjiä valitsemaan omiin tarpeisiinsa sopivan aineiston. Tuotekokonaisuus päivittyy uusien mallien valmistuessa käyttöön.
Lisätiedot
Hanna Virkki, ryhmäpäällikkö
Geologian tutkimuskeskus GTK
hanna.virkki@gtk.fi
puh. 029 503 2203
Tutustu tarkemmin malliin:
3D-Geomallinnus -tuote GTK:n Hakku-palvelussa
