Siirry sisältöön
GTK Logo
  • Ajankohtaista
    • Uutiset
    • Artikkelit
    • Blogit
    • Asiakastarinat
    • Tapahtumat
    • Tilaa uutiskirje
  • Palvelut
    • Energia
    • Kaivannaisala
    • Vesi ja ympäristö
    • Väylät ja rakentaminen
    • GTK Mintec
    • Aineistot ja verkkopalvelut - geo.fi
  • Tutkimus
    • Tutkimusalueet
    • Tutkimusprojektit
    • Tutkimusinfrastruktuuri ja -menetelmät
    • Julkaisut
  • GTK
    • Strategia 2024-2027
    • Kulttuuri ja arvot
    • Vastuullisuus
    • Ura GTK:ssa
    • Organisaatio ja johto
    • Kansainvälinen toiminta
    • Suunnittelu, seuranta ja talous
  • Yhteystiedot
    • Toimipisteet
    • Johto- ja vastuuhenkilöt
    • Asiantuntijahaku
    • Laskutustiedot
  • SUOMEKSI
  • IN ENGLISH
  • PÅ SVENSKA
Etusivu  ⟩  Uutinen  ⟩  Ensimmäinen luonnonkivi Suomesta hyväksytty maailman kulttuuriperintökivien luetteloon
Uutinen
Rakentaminen6.9.2024

Ensimmäinen luonnonkivi Suomesta hyväksytty maailman kulttuuriperintökivien luetteloon

Kansainvälinen geologisten tieteiden unioni (IUGS) on nimennyt Virolahden pyterliitin maailman kulttuuriperintökivien joukkoon. Kyseessä on ensimmäinen ja ainoa suomalainen luonnonkivi yli viidenkymmenen kulttuuriperintökiven luettelossa.

Virolahden pyterliittiä on käytetty Nevan kanavien rantavalleissa Pietarissa. Kuva: Paavo Härmä.

Kulttuuriperintökiven nimityksen tavoitteena on edistää kulttuurisesti, arkkitehtonisesti ja historiallisesti merkittävien luonnonkivien geologista tunnettuutta, käyttöä ja arvostusta. Kiven historialliseen ja arkeologiseen käyttöön perustuva kulttuurinen merkitys on yksi nimeämisen kriteereistä. Kivestä rakennettujen kohteiden on oltava huomattavia kivenkäyttökohteita, joilla on ollut vaikutusta alueen kulttuuri-identiteetille.

Suomesta kulttuuriperintökiveksi nimetty Virolahden pyterliitti on punainen rapakivigraniitti. Rapakivigraniitin tekstuuri tekee kivestä ainutlaatuisen ulkonäöltään. Tyypillisin rapakivitekstuuri koostuu suurista pyöreistä kalimaasälpähajarakeista (ovoideista), joita ympäröi plagioklaasikehä. Nimitystä pyterliitti käytetään silloin, jos ovoidien ympäriltä puuttuu plagioklaasikehä.

Virolahden pyterliittiä on käytetty aikoinaan runsaasti Pietarin kaupungin historiallisen osan kohteissa, kuten rakennusten perustuksissa, Nevan kanavien rantavalleissa ja useissa tunnetuissa monumenteissa. Pietarin vanha historiallinen osa kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin.

Virolahden pyterliittiä käytetään edelleen rakennuskivenä

Punaista pyterliittiä esiintyy laajasti Virolahden keskustan, Hämeenkylän ja Ala-Pihlajan välisellä alueella. Laajamittainen kiven louhinta aloitettiin alueella 1700-luvun lopulla. Historialliset louhimot sijaitsevat pääasiassa Virolahden Rautalanselän rannoilla ja saarissa.

Nykyään punaista pyterliittiä voidaan louhia yhdeltätoista tuotantoalueelta Pyterlahden ja Ala-Pihlajan välisellä alueella. Kivilaatu tunnetaan kaupallisella nimellään Carmen Red ja sitä on käytetty niin Suomessa kuin Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Kaukoidässä enimmäkseen rakennusten julkisivujen verhouslaattana (mm. SYP:n entinen rakennus Oulussa), mutta myös useissa monumenteissa (mm. Pro Patria -muistomerkki Kouvolan Valkealassa).

Nyt julkaistu luettelo esittelee 55 kulttuuriperintökiveä (IUGS Heritage Stones) eri puolilta maailmaa. Tavoitteena ei ole kuitenkaan kulttuuriperintökivien suojelu, vaan perinteikkäiden kivien saatavuuden turvaaminen myös jatkossa. Valinnalla halutaan antaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaille kiville kansainvälisesti tunnustettu arvo ja muistuttaa luonnonkiven louhinnan pitkäaikaisesta perinnöstä.

Lisätietoja

International Union of Geological Sciences (IUGS) Heritage Stones kulttuuriperintökivien luettelo ja esittelyt

Uutinen Virolahden pyterliitin vanhojen louhimoiden kartoituksista GTK:lla:
Kaupunkirakenteissa käytetyistä luonnonkivistä ja vanhoista louhimoista saatiin uutta tietoa

Paavo Härmä, erikoistutkija
Geologian tutkimuskeskus GTK
paavo.harma@gtk.fi
puh. 029 503 2213

Olavi Selonen, dosentti
Åbo Akademi
olavi.selonen@abo.fi
puh. +358 40 702 0252

Virolahden pyterliittiä kiillotettuna laattana ja kalliopaljastuman pinnassa. Kuva A: GTK ja kuva B: Paavo Härmä.
Pro Patria -muistomerkki Valkealassa, Kouvolassa. Kuva: Paavo Härmä.
SYP:n entinen pankki- ja liikerakennus Oulussa. Kuva: Paavo Härmä.

Jaa:

Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Jaa LinkedInissä Jaa WhatsAppissa
TilaaGTK-uutiskirje
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
  • Palvelut
  • Tutkimus
  • Tämä on GTK
  • Asiantuntijat
  • Ura GTK:ssa
  • Medialle
  • Yhteystiedot

Geologian tutkimuskeskus tuottaa puolueetonta tutkimustietoa ja palveluita yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin vauhdittamaan siirtymää kestävään, hiilineutraaliin maailmaan. GTK on työ- ja elinkeinoministeriön alainen tutkimuslaitos.

Geologian tutkimuskeskus

Vuorimiehentie 5, PL 96, 02151, Espoo
Puhelin (vaihde): 029 503 0000
GTK:n toimipisteet ›

Ota yhteyttä › Tilaa uutiskirje ›
  • Facebook
  • X
  • LinkedIn
  • Youtube
  • Instagram
  • Tietosuoja
  • Saavutettavuusseloste
  • Tietoa sivustosta
  • Evästeet