EU:n kriittisten raaka-aineiden tuotantomäärien täsmällinen visualisointi
Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) visualisointi esittää EU:n määrittelemien kriittisten raaka-aineiden (CRM) tuotannon maailman eri maissa. Kolmen kartan sarjassa ympyräkaaviot kuvaavat täsmällisesti noin 30 kriittisen raaka-aineen tuotantomääriä maittain. Kolmiportainen esitystapa vastaa visualisoinnin keskeiseen haasteeseen: tuotantomäärät vaihtelevat valtavasti eri kriittisten raaka-aineiden välillä.
EU on määritellyt 34 kriittistä raaka-ainetta, jotka ovat taloudellisesti tärkeitä sekä alttiina toimitusriskeille. GTK:n visualisoinnissa ne on ryhmitelty 31 raaka-aineen ryhmään tietojen saatavuuden rajoitteiden vuoksi. Tarkastelu perustuu viiden vuoden tuotannon keskiarvoon jaksolta 2019–2023. Pääasiallinen tietolähde on World Mining Data, jota on täydennetty Yhdysvaltain geologisen tutkimuskeskuksen (USGS) aineistoilla. Silloin kun saatavilla oli sekä kaivos- että jalostustilastoja, visualisointi perustuu kaivostuotantoon.
Kolmiportainen karttasarja ratkaisuna tuotantomäärien valtaviin eroihin
Eri kriittisten raaka-aineiden vuotuinen globaali tuotanto vaihtelee yli miljardista tonnista (koksihiili) hieman yli sataan tonniin (germanium). Tämä valtava vaihtelu on visualisoinnin suurin haaste. Jo kuusi eniten tuotettua kriittistä raaka-ainetta – koksihiili, bauksiitti, fosfaattikivi, maasälpä, kupari ja mangaani – kattavat 97,5 % kaikkien kriittisten raaka-aineiden yhteenlasketusta keskimääräisestä vuotuisesta tuotannosta, joka on 1 619 miljoonaa tonnia.
Haaste ratkaistiin jakamalla kriittiset raaka-aineet kolmeen ryhmään niiden globaalin tuotantomäärien perusteella. Ensimmäinen kartta keskittyy kuuteen maailmassa eniten tuotettuun kriittiseen raaka-aineeseen, toinen kartta 11:een seuraavaksi eniten tuotettuun ja kolmas kartta 14:ään vähiten tuotettuun kriittiseen raaka-aineeseen. Eri kartoissa käytettyjen ympyrädiagrammien skaala on karttakohtainen: samankokoinen ympyrä edustaa ensimmäisessä kartassa suurinta ja kolmannessa kartassa pienintä tonnimäärää.
Lisäksi visualisointia on tarkennettu siten, että ensimmäisessä kartassa kunkin maan ympyrädiagrammissa kaikkien muiden 25 vähemmän tuotetun raaka-aineen yhteenlaskettu tuotantomäärä esitetään yhtenä yhdistettynä valkoisena sektorina. Näitä 25 raaka-ainetta ei ole mahdollista esittää erillisinä sektoreina kyseisessä mittakaavassa, koska sektorit jäisivät liian kapeiksi. Vastaavalla tavalla myös toisessa kartassa kunkin maan ympyrässä kaikkien muiden 14 vähiten tuotetun raaka-aineen yhteismäärä esitetään yhdistettynä valkoisena sektorina.
Ympyröiden ja niiden sektorien kokojen suhteellisuus mahdollistaa tuotantomäärien visuaalisen vertailun
Kartoissa ympyrän koko vastaa suoraan mukana olevaksi merkittyjen kriittisten raaka-aineiden yhteenlaskettua tuotantoa kyseisissä maissa. Näin niiden kokonaistuotantoa eri maissa voidaan vertailla ympyröiden kokoja vertailemalla. Suora visuaalinen vertailu toimii kuitenkin vain samassa kartassa, ei eri karttojen välillä.
Myös ympyröiden sektorien koko vastaa suoraan tonnimääriä. Tämä mahdollistaa eri raaka-aineiden tuotantomäärien vertailun kunkin maan sisäisesti sekä eri maiden välillä – jälleen vain saman kartan sisällä.
Ympyröiden ja sektorien kokojen suhteellisuuden vuoksi kunkin raaka-aineen sektorien yhteenlaskettu pinta-ala eri tuottajamaissa vastaa aina 100 % sen globaalista tuotannosta. Kunkin maan osuus kriittisen raaka-aineen globaalista tuotannosta on merkitty prosenttilukuna silloin, kun se on vähintään 6 %. Esimerkiksi merkintä ”52 %” Kiinan ympyrän koksihiilisektorissa tarkoittaa, että Kiina tuottaa 52 % maailman koksihiilestä.
Kiina on 14 kriittisen raaka-aineen johtava tuottaja
Ensimmäinen kartta osoittaa, että EU:lle kriittisten raaka-aineiden kokonaistuotanto on selvästi suurinta Kiinassa. Sitä seuraavat Australia, Venäjä, Guinea, Intia ja Yhdysvallat. Kriittisten raaka-aineiden korkeat kokonaistuotantomäärät näissä maissa johtuvat koksihiilen ja/tai bauksiitin suuresta tuotannosta. Kiinan osalta korkeinta kokonaistuotantomäärää merkittävämpää onkin, että se on 14 kriittisen raaka-aineen johtava tuottaja. Tämän vuoksi Kiina erottuu tuotannoltaan selvästi kaikissa kolmessa kartassa.
EU:n osuus kriittisten raaka-aineiden globaalista tuotannosta jää pieneksi
EU:n osuus kriittisten raaka-aineiden yhteenlasketusta globaalista tuotannosta on 1 %. Vain kahdessa EU-maassa yksittäisen kriittisen raaka-aineen tuotanto on vähintään kuusi prosenttia maailman tuotannosta: Espanja tuottaa 40 % maailman strontiumista ja Italia 6 % maailman maasälvästä. Strontiumin ansiosta Espanja on ainoa EU-maa, joka on jonkin EU:lle kriittisen raaka-aineen suurin tuottaja maailmassa.
Suomella merkittävä rooli EU-tasolla
EU-maiden joukossa Suomi on merkittävä kriittisten raaka-aineiden tuottaja. Suomessa kriittisten raaka-aineiden tuotannosta noin kolme neljäsosaa on fosfaattikiveä (ensimmäinen kartta). Toisessa kartassa Suomi korostuu nikkelintuotannossa ja kolmannessa koboltissa. Suomi on EU:n suurin tuottaja fosfaattikiven, nikkelin ja koboltin osalta sekä myös platinametallien osalta. Platinametallien tuotantomäärät ovat kuitenkin globaalisti niin pieniä, että niiden tuotanto Suomessa näkyy kolmannessa kartassa vain äärimmäisen kapeana tummanpunaisena sektorina. Platinaryhmän metallit ovat maailmassa toiseksi vähiten tuotettu kriittinen raaka-aine; vain germaniumia tuotetaan vieläkin vähemmän.
Lisätietoja
Yhteyshenkilö: Hannu Lahtinen
