Geotieteiden olympialaisista Suomelle mitalisadetta
Vaikka suomalaisten urheilijoiden hienot suoritukset tämän kesän Pariisin olympialaisissa eivät aivan mitaleille asti siivittäneet, niin IESO 2024 Geotieteiden olympialaisissa Pekingissä Suomen maajoukkue kahmi niitä kasapäin, yhteensä seitsemän mitalia.
17. International Earth Science Olympiad (IESO) järjestettiin Pekingissä, Kiinassa, 8.–16.8.2024. IESO on kansainvälisen geotieteiden koulutusjärjestön (IGEO) järjestämä koulutustapahtuma toisen asteen oppilaille maailmanlaajuisesti. IESO:n päätehtävänä on edistää geotieteiden tunnettavuutta ja erityisesti lisätä nuorten kiinnostusta geotieteisiin kaikkialla maailmassa. Se on yksi kahdestatoista kansainvälisestä luonnontieteiden olympialaista.
Tämän vuoden olympialaisten taustateemaksi nousi kansainvälisen geotiedeyhteisön kasvava huoli alan osaajien riittävästä määrästä tulevaisuudessa varsinkin, kun monet ihmiskunnan haasteet vaativat geotieteellistä osaamista. Tämän vuoden kisaisäntien laatimat tehtävät toivat esiin monipuolisesti geotieteiden roolia muun muassa ilmastonmuutoksen seurausten, elämälle välttämättömien raaka-aineiden kierron ja puhtaan energian tutkimuksessa.
Pekingin geotieteiden olympialaisiin osallistui nuoria niin Euroopasta (mm. Norja, Viro, Saksa, Itävalta, Romania, Ranska, Italia, Espanja, ja Portugali), Aasiasta (mm. Vietnam, Thaimaa, Sri Lanka, Etelä-Korea, Intia, Pakistan, Filippiinit ja Bangladesh) kuin Oseaniasta (Australia ja Uusi-Seelanti) ja Yhdysvalloista. Vuoden 2024 kisoihin osallistui 132 lukiolaista ja 110 mentoria 33 maasta. Suomesta kilpailuun osallistui neljä lukiolaista ja kaksi mentoria.
Valmennusta kohti olympialaisia
IESO 2024 -olympialaisiin valmentava Suomen maajoukkueleiri järjestettiin kesäkuussa 2024 Helsingin yliopiston Lammin biologisella asemalla. Viikon mittaiselle valmennusleirille osallistui 16 valtakunnallisessa kokeessa parhaiten menestynyttä lukiolaista opiskelemaan geologiaa.
Leirin aikana perehdyttiin maailmankaikkeuden syntyyn, alkuaineiden kiertoon, endo- ja eksogeenisiin prosesseihin, laattatektoniikkaan, mineraaleihin ja kivilajeihin, fossiileihin, hydrogeologiaan ja maapallon ilmaston kehitykseen. Lisäksi maajoukkueleirillä kuultiin luennot elämän kehityksestä ja merigeologiasta. Olympialaisissa lajeina oleviin tehtäviin, Earth System Project ja International Team Field Investigation, perehdyttiin ja valmistauduttiin ryhmätöinä.
Earth System Project -tehtävässä selvitetään kulloisenkin olympialaisten isäntämaan paikallista tai alueellista ilmiötä. Kilpailijat keskustelevat aiheen eri näkökohdista, kuten alkuperästä, asiaan liittyvistä prosesseista, vuorovaikutuksista (mm. litosfääri, hydrosfääri, kryosfääri, atmosfääri) ja vaikutuksista biosfääriin, mukaan lukien ihmisiin. Tulokset ja havainnot esitellään poster-esityksinä.
International Team Field Investigation on tutkimustehtävä, joka käsittelee tiettyä maapallon järjestelmään liittyvää ilmiötä kenttäkohteessa. Tiimit saavat perustiedot kohteesta, suorittavat kenttätutkimuksia, keräävät havaintoja ja ottavat valokuvia. Kenttätyön jälkeen tiimit täydentävät aineistoaan internet-tutkimuksilla, muodostavat hypoteeseja ja soveltavat tieteellistä päättelyä edeten havainnoista johtopäätöksiin, geologisia periaatteita ja ulkoista tietoa hyödyntäen. Tiimit esittävät tuloksensa 12 minuutin esityksenä, jota seuraa lyhyt keskusteluosio.
Maajoukkueleirin kenttätutkimuspäivänä tutustuttiin Salpausselkien maaston geologisiin kohteisiin ja tehtiin niistä havaintoja sekä mittauksia. Tämän vuoden maajoukkueleirin maastokohteiksi oli valittu muun muassa Tiirismaan Pirunpesä, Sairakkalan suppa, Kellolan lähde Ilola-Kukkolanharjun pohjavesialueella sekä harjuleikkaus Kärkölän Kirkkomäen liepeiltä.
Monta koota – kuumuutta, kisailuja, kavereita ja kulttuuria Kiinassa
Maajoukkue sai Kiinassa eteensä vaativia tehtäviä niin kentällä, laboratoriossa kuin tietokoneenkin äärellä. IESO eroaa monista muista tiedeolympialaisista siten, että tutkimusprojektit tehdään kansainvälisissä joukkueissa. Maat eivät näin kisaa keskenään paremmuudesta, vaan menestys perustuu tiimityöskentelyyn. Lisäksi geotieteiden olympialaisissa kilpaillaan yksilökokeissa, joissa ratkaistaan tehtäviä maastossa ja kirjallisessa kokeessa.
Kiinan kostean kuumassa kesäsäässä varsinkin maastotehtävät laittoivat kisaajat koetukselle, mutta kisaisäntien tarjoama huolto nestetankkauksineen toimi moitteettomasti. Pekingin suurkaupungin lähiympäristössä sijainneet kisakohteet tarjosivat monipuolisen ja hienon kattauksen eri-ikäisiä geologia muodostumia, sedimenttikivileikkauksista lössikohteisiin.
Monet maat valmentavat joukkueitaan useiden kuukausien ajan, joten siihen nähden Suomen menestys Geotieteiden olympialaissa oli erinomainen: maajoukkue sai yhteensä kolme hopeamitalia ja neljä pronssimitalia. Yksilökokeista saatiin yksi hopea- ja yksi pronssimitali.
Kisaurakan jälkeen kisaajat ja mentorit saivat tutustua Kiinan kulttuuriin niin Pekingin vanhassa kaupungissa ja olympiapuistossa kuin teehetkissä ja Kiinan muurille kavuttaessa. Varmasti tärkein tuliainen mitalien lisäksi oli kuitenkin ikimuistoiset hetket, uudet ystävät ja kipinä geotieteiden maailmaan.
Puut varjoineen ja juurineen
Vaikka taustalla on huoli geotieteiden osaajien riittävästä määrästä tulevaisuudessa, oli Pekingin olympialaisissa hienoa huomata eri maista tulevien nuorten innostus geotieteisiin. Toivotaan, että tuo innostus säilyy ja leviää laajemmallekin.
Suomessa tilanne näyttää juuri nyt suhteellisen valoisalta, ovathan yliopistojen hakijamäärät geotieteiden ja geologian koulutukseen jatkuvassa kasvussa, toisin kuin muualla maailmassa. Kiinnostuksen kasvu on erittäin myönteinen merkki, ja yhä useampi lukio osallistuu myös Geotieteiden olympialaisten karsintoihin. Valmennusleireille osallistuneista nuorista suurin osa pitää geotieteitä potentiaalisena hakukohteena. Suomen Geologinen Seura on aktiivisesti edistänyt geotieteiden tunnettavuutta ja perusti vuonna 2018 koulutustoimikunnan tukemaan geologisten aineistojen saavutettavuutta. Toimikunnassa on edustajia yliopistoista, GTK:sta, Geologian Komiteasta, Geoparkeista sekä lukioiden maantieteen opettajista.
Oli todella hienoa nähdä tämän vuoden Suomen maajoukkueleirille osallistuneiden nuorten innostus alaamme. Toivoa siis on, mutta ei saa unohtaa geotieteiden tunnettavuuden parissa tehtävää työtä, sille on tarvetta nyt ja tulevaisuudessa niin Suomessa kuin muualla maailmassa.
Matkalla maissa, missä vuosituhantinen ihmistoiminta on jättänyt arpensa maankamaraan, huoli siitä millaiseksi me jätämme maat ja meret tulevaisuuden sukupolville on suuri. Ehkä vanha kiinalainen sananlaskukin ”Kun puu on kaatunut, katoavat sen varjot” kertoo juuri siitä. Eikä niitä kahta vanhaa puutakaan, jotka yhteen punoneet on juuriaan enää olisi.
Joukkueen valmennukseen osallistuivat Åbo Akademista Anna Saukko, Helsingin yliopistosta Minja Seitsamo-Ryynänen, Mia Kotilainen, Juha Saarinen, Seija Kultti ja David Whipp sekä Geologian tutkimuskeskuksesta Aarno Kotilainen.
Kiitokset
Suomen Geologinen Seura koordinoi IESO-toimintaa Minja Seitsamo-Ryynäsen johdolla. Rahoitus toimintaan on saatu K.H. Renlundin säätiöltä, mistä suuri ja lämmin kiitos.
Teksti
Aarno Kotilainen, tutkimusprofessori
Geologian tutkimuskeskus GTK
Mia Kotilainen, yliopisto-opettaja
Geotieteiden ja maantieteen osasto, Helsingin yliopisto
Lisää aiheesta
Kotilainen, Mia; Lähde, Erno; Mäkelä, Emilia; Orre, Otso: Ursin, Touko, Kotilainen, Aarno (2024): Geotieteiden vuoden 2024 olympialaisista Suomelle mitalisadetta – maailmanlaajuisena huolena kuitenkin geotieteiden osaajien riittävyys tulevaisuudessa. Geologi 2024 (6), 190–196. Suomen Geologisen Seuran Geologi-lehti
