Siirry sisältöön
GTK Logo
  • Ajankohtaista
    • Uutiset
    • Artikkelit
    • Blogit
    • Asiakastarinat
    • Tapahtumat
    • Tilaa uutiskirje
  • Palvelut
    • Energia
    • Kaivannaisala
    • Vesi ja ympäristö
    • Väylät ja rakentaminen
    • GTK Mintec
    • Aineistot ja verkkopalvelut - geo.fi
  • Tutkimus
    • Tutkimusalueet
    • Tutkimusprojektit
    • Tutkimusinfrastruktuuri ja -menetelmät
    • Julkaisut
  • GTK
    • Strategia 2024-2027
    • Kulttuuri ja arvot
    • Vastuullisuus
    • Ura GTK:ssa
    • Organisaatio ja johto
    • Kansainvälinen toiminta
    • Suunnittelu, seuranta ja talous
  • Yhteystiedot
    • Toimipisteet
    • Johto- ja vastuuhenkilöt
    • Asiantuntijahaku
    • Laskutustiedot
  • SUOMEKSI
  • IN ENGLISH
  • PÅ SVENSKA
Etusivu  ⟩  Uutinen  ⟩  Kaupunkirakenteissa käytetyistä luonnonkivistä ja vanhoista louhimoista saatiin uutta tietoa
Uutinen
Rakentaminen28.11.2022

Kaupunkirakenteissa käytetyistä luonnonkivistä ja vanhoista louhimoista saatiin uutta tietoa

Kaakkoisen Suomen vanhojen luonnonkivilouhimoiden kartoittamiseen ja luonnonkivimarkkinoiden elvyttämiseen tähtäävien tutkimusten tulokset ovat valmistuneet. Kolmivuotinen tutkimus tuotti runsaasti uutta tietoa sekä Kaakkois-Suomen vanhoista luonnonkivilouhimoista että kaupunkirakenteista, joissa on käytetty paljon luonnonkiveä.

Rapakivigraniitin louhintaa Virolahden edustan saaresta Suomenlahdella. Kiven louhintaa on tehty V-muotoisen uran avulla. Kuva: Paavo Härmä, Geologian tutkimuskeskus.

Erityisesti Virolahden punaista rapakivigraniittia on hyödynnetty runsaasti 1700-luvulta asti Pietarin kaupunkirakenteissa. Tutkimuksissa kerätty tieto kaupunkirakenteissa käytetyistä luonnonkivistä ja historiallisista louhinta-alueista on koottu tietokantoihin, jotka julkaistaan myöhemmin. Näitä vanhoja louhimoalueita ei ole aiemmin rajattu tarkasti louhimoittain, ja samalla on nyt saatu uutta tietoa myös muun muassa vanhoista kivenlouhintamenetelmistä. Yksinomaan Virolahden Rautalanselän rannoilta ja lähisaarista on tutkittu noin 120 vanhaa louhimoa. Myös Lappeenrannan Korkea-ahon ja Tanin alueelta kartoitettiin nyt ensimmäistä kertaa vanhat kivien louhintapaikat, joita esimerkiksi Tanin alueella on lähes 40.

Tutkimusten aikana kehitettiin uusia työkaluja kaupunkirakenteissa käytettyjen kivien louhimoiden tunnistamiseen. Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston kehittämällä matemaattisella työkalulla kiven pinnasta tehdyistä mittauksista voidaan todeta eri kivien samankaltaisuus, jota voidaan hyödyntää paitsi kivien lähtöpaikan määrittämisessä myös entisöinnin yhteydessä tarvittavan luonnonkiven valinnassa. Lisäksi tutkimuksissa kehitettiin kemiallisia ja termisiä käsittelymenetelmiä kiven ulkoasun muuntamiseksi siten, että louhittu luonnonkivi olisi visuaalisesti samankaltainen historiallisen rakennuksen kivimateriaalin kanssa.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu selvitti luonnonkivien kuljetusten logistiikkaa. Tutkimuksissa esitetään kuvaus logistiikan toimitusketjusta ja logistiikkaklusterin rakenteesta sekä pohditaan haasteita ja mahdollisia uusia liiketoimintamalleja luonnonkivelle. Alkuperäisiin tavoitteisiin kuului elvyttää Suomen luonnonkivimarkkinoita Venäjän kanssa, mutta alueellisen tilanteen vuoksi tavoitetta ei saatettu loppuun kuluneen vuoden aikana.

Kerätyn tiedon pohjalta on myös julkaistu oppaita, videoita sekä viisi laajaa työraporttia, joissa kuvataan luonnonkiven käyttökohteita Kotkassa, Lappeenrannassa, Imatralla sekä Kaakkois-Suomen linnoituksissa ja kirkoissa. Oppaat on tarkoitettu asiantuntijoiden ja turistien lisäksi kaikille, jotka ovat kiinnostuneet luonnonkiven käytöstä kaupunkirakenteissa. Lisäksi projektin yhteistyökumppanin, KIVI ry:n, kanssa on julkaistu geotekniset raportit Kotkan ja Lappeenrannan luonnonkivikohteista.

Tutkimukset toteutettiin Geologian tutkimuskeskuksen GTK koordinoimassa kolmivuotisessa lähialueyhteistyöhankkeessa, NaStA-projektissa. Projekti päättyy vuoden 2022 loppuun mennessä. Viimeisenä toimintavuonna on keskitytty erityisesti Kaakkois-Suomen alueen tutkimuksiin ja tuloksiin. Projektin toteuttamiseen osallistuivat GTK:n lisäksi Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk.

Projektin sisällöstä, toteutuksesta ja tuloksista laaditaan vielä loppuraportti, josta löytyvät tarkemmat kuvaukset eri työvaiheiden tuloksista.

Louhittuja kivituotteita vanhassa varastokasassa. Kuva: Paavo Härmä, Geologian tutkimuskeskus.
Virolahden punaista rapakivigraniittia on louhittu usein aivan saarien rannoilta. Kuva: Paavo Härmä, Geologian tutkimuskeskus.

Lisätietoja

Paavo Härmä, erikoistutkija
Geologian tutkimuskeskus, puh. 029 503 2213, paavo.harma@gtk.fi

Hannu Lahtinen, yksikön päällikkö
Geologian tutkimuskeskus, puh. 029 503 5260, hannu.lahtinen@gtk.fi

Aiheesta enemmän

Geologian tutkimuskeskus GTK

  • NaStA-projektin esittely
  • Työraportit (oppaat) Hakku-aineistopalvelussa
    Raporttinumerot: 24/2022, 31/2022, 33/2022, 37/2022 ja 41/2022

Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT

  • Master’s Thesis, A. Surakka (2022): Similarity measurements for rapakivi granite using soft independent modelling of class analogy and metric learning
  • Artikkeli julkaisussa Journal of Cultural Heritage

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk

  • Kandidaattityö luonnonkivien kuljetuksen logistiikasta: J. Männikkö (2021), Transportation of granite from South-East Finland to Saint-Petersburg: Nasta-project
  • Verkkojulkaisu kandidaatintyöstä
  • Video “The Story of Stone” (YouTube) kuvaa Virolahden punaisen graniitin ja kiven tuotannon historiaa Kaakkois-Suomessa

KIVI ry

  • Geotekniset raportit

The project is co-funded by the European Union

Jaa:

Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä Jaa LinkedInissä Jaa WhatsAppissa
TilaaGTK-uutiskirje
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
  • Palvelut
  • Tutkimus
  • Tämä on GTK
  • Asiantuntijat
  • Ura GTK:ssa
  • Medialle
  • Yhteystiedot

Geologian tutkimuskeskus tuottaa puolueetonta tutkimustietoa ja palveluita yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin vauhdittamaan siirtymää kestävään, hiilineutraaliin maailmaan. GTK on työ- ja elinkeinoministeriön alainen tutkimuslaitos.

Geologian tutkimuskeskus

Vuorimiehentie 5, PL 96, 02151, Espoo
Puhelin (vaihde): 029 503 0000
GTK:n toimipisteet ›

Ota yhteyttä › Tilaa uutiskirje ›
  • Facebook
  • X
  • LinkedIn
  • Youtube
  • Instagram
  • Tietosuoja
  • Saavutettavuusseloste
  • Tietoa sivustosta
  • Evästeet