Malminetsinnän aluetaloudelliset vaikutukset Itä-Lapissa

Malminetsintä on aktiivista lähes koko Pohjois-Suomessa. Esimerkiksi vuonna 2018 Suomessa tehtiin malminetsintäinvestointeja noin 70 miljoonan euron edestä tälle sektorille. Malminetsinnän aluetaloudellisia vaikutuksia ei ole kuitenkaan riittävästi tarkasteltu Suomessa, vaan keskustelua on käyty pääosin kaivostoiminnan vaikutuksista. Kuitenkin vain harva malminetsintäprojektista etenee kaivokseksi asti.

Itä-Lapin alue (Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla ja Savukoski) on geologisesti houkutteleva malminetsintää ajatellen, sillä sen kallioperä muistuttaa esimerkiksi Kanadan ja Australian malmikriittisiä vyöhykkeitä. Itä-Lapin kallioperä onkin herättänyt runsaasti kiinnostusta malminetsintäyhtiöissä ja etenkin akkumineraalien etsintä kiinnostaa yhtiöitä kullan lisäksi.

Itä-Lapin kuntayhtymän, Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) ja Lapin yliopiston 2-vuotinen yhteishanke Malminetsinnän aluetaloudelliset vaikutukset ja niiden hyödyntäminen Itä-Lapin elinkeinoelämässä, ILPO (A75306) käynnistyi lokakuun alussa. Hankkeessa määritellään ne aluetaloudelliset vaikutukset, joita malminetsintävaiheen työt tuottavat alueellisesti ja mitä mahdollisuuksia tämä voisi tarjota alueen elinkeinoelämälle.

GTK tuottaa moninaista tietoa esimerkiksi Suomen kallioperästä ja sen mineraalipotentiaalista. GTK:n tuottama tutkimustieto on valtaosin kaikkien ulottuvissa. Mm. malminetsintäyhtiöt voivat käyttää näitä tietoaineistoja tutkimuksissaan hyväksi. ILPO -hankkeessa GTK:n keskeisimpänä tehtävänä on Itä-Lapin malmipotentiaalin arviointi, jolle malminetsintä pitkälle rakentuu.

”Hyödynnämme mineraalipotentiaalin arvioinnissa GTK:n ydinosaamista ja tietoaineistojamme prosessoimalla niitä uusin menetelmin. Haluamme toimia myös hankkeessa puolueettomana asiantuntijatahona malminetsintään liittyvissä kysymyksissä ja tuoda siihen GTK:n vahvan osaamisen mukaan”, kertoo erikoistutkija Jukka Konnunaho Geologian tutkimuskeskuksesta.

Lapin yliopisto puolestaan tuottaa malminetsinnän aluetaloudellisen mallinnuksen hyödyntäen GTK:n tuottamaa tietoa alueen malmipotentiaalista. ”Toteutamme aineistonhankinnan aluetaloudellisten vaikutusten arviointia varten, jonka analysoimme ja jonka tuloksia pyrimme hyödyntämään yhteiskunnallisessa keskustelussa ja tietoon perustuvassa päätöksenteossa. Aluevaikutukset ovat tarkastelussamme suoria, välillisiä ja sosiaalisia”, kertoo professori Timo Aarrevaara Lapin yliopistosta.

Hankkeessa tarkastellaan erikseen malminetsinnän jokaista vaihetta ja sen tarjoamia mahdollisuuksia alueen elinkeinoelämälle. ”Hankkeen aikana selvitämme malminetsinnän luomat tarpeet eri palvelualoille ja yhteistyössä Itä-Lapin elinkeinotoimien, Kemijärven kehitys Oy:n, GTK:n ja Lapin yliopiston kanssa pyrimme parantamaan alueella toimivien yrityksien toimintaedellytyksiä sekä mahdollisesti luomaan uutta yritystoimintaa ja näin myös monipuolistamaan alueen elinkeinorakennetta”, kertoo hanketta hallinnoivan Itä-Lapin kuntayhtymän johtaja Dina Solatie.

Pitkäaikaisissa malminetsintäprojekteissa yhtiö saattaa asettua alueelle useammaksi vuodeksi. Malminetsintäyhtiöt ostavat palvelut paikkakunnalta tai lähialueilta. Onkin siis tärkeää ymmärtää mitä tarvitaan ja mitä voidaan tarjota. ILPO-hanke tarjoaa moniulotteista tietopakettia päätöksentekijöille ja yrityselämälle sekä sidosryhmille.

Hankkeen tulokset kootaan raporttiin, joka tukee toimijoiden ja päätöksentekijöiden malminetsintään liittyvää suunnittelua, päätöksentekoa ja keskustelua. Lisäksi hanke järjestää Itä-Lapin alueen kunnissa teemaan liittyviä tapahtumia. Hankeaika on elokuun 2021 loppuun saakka. Hanketta rahoittavat Lapin liiton EAKR / Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahasto, Itä-Lapin kunnat, GTK sekä Lapin yliopisto.