Pohjavesialueen tutkimuksella saatava tieto palvelee maankäytön suunnittelua, pohjavedensuojelua ja vedenhankintaa
Kokkolassa sijaitsevien Pesäkankaan pohjavesialueen ja Karhinkankaan pohjavesialueen kaakkoispään rakenneselvitys on valmistunut. Rakenneselvityksestä saadaan arvokasta lisätietoa aluesuunnittelun pohjaksi. Tiedot palvelevat myös pohjavettä uhkaavissa onnettomuustilanteissa tarvittavien toimenpiteiden ennakointia ja suunnittelua.
Geologian tutkimuskeskus (GTK) selvitti vuosina 2020–2021 Kokkolassa sijaitsevien Pesäkankaan pohjavesialueen ja Karhinkankaan pohjavesialueen kaakkoispään geologista rakennetta ja pohjavesiolosuhteita. Tutkimusalueella tehtiin maatutkaluotausta, painovoimamittausta, raskaita ja kevyitä maaperäkairauksia sekä pohjavesiputkiasennuksia. Lisäksi selvitettiin alueen pohjaveden laatua. Tutkimuksissa saatiin lisätietoa muun muassa kallionpinnan asemasta, pohjaveden korkeustasosta ja virtaussuunnista sekä maaperän kerrosrakenteesta. Saatujen tietojen perusteella voidaan kohdistaa lisätutkimuksia pohjavesialueen rajauksen tarkentamiseksi.
Tutkimusalue kuuluu luode-kaakko suuntaiseen Kivijärvi-Lohtaja harjujaksoon, joka kulkee Halsuan ja Ullavan kautta Vattajanniemelle ja sukeltaa mereen Lohtajan edustalla. Rantavoimien kerrostama hiekka peittää moreenimäkiä lukuun ottamatta tutkimusaluetta, ja paikoin löytyy myös selkeitä rantakaartoja. Karkearakeinen harjuydin on katkonainen ja ohut Pesäkankaan pohjavesialueella, mutta levenee tutkimusalueen luoteispäässä Karhinkankaan pohjavesialueella.
Pohjavesinäytteissä todettiin tyypillisen korkea rauta- ja mangaanipitoisuus
Kallionpinnan korkeustaso vaihtelee tutkimusalueella välillä +25 ‒ -5 m mpy. Kallionpinta laskee loivasti luoteeseen. Pohjavesialueella ei esiinny kalliopaljastumia, eikä sellaisia kalliokynnyksiä, jotka katkaisisivat pohjaveden virtauksen harjun pituussuunnassa. Tutkitun alueen pinta-ala on kokonaisuudessaan n. 9 km2. Keskimääräisen vuosisadannan (600 mm), imeytymisprosentin (0,40 %) ja alueen pinta-alan perusteella arvioituna pohjavettä muodostuu tutkitulla alueella yhteensä n. 3 000 m3/d.
Pohjavedenpinta on ylimmillään Pesäkankaan pohjavesialueen kaakkoispäässä tasolla +36 m mpy ja alimmillaan Karhinkankaan pohjavesialueen luoteispäässä tasolla +23 m mpy. Pohjaveden virtaus suuntautuu hyvin vettä johtavan harjuytimen suuntaisesti kaakosta luoteeseen kohti Karhinkankaan pohjavesialuetta ja edelleen merta. Tutkittu alue on ympäristöönsä vettä purkava muodostuma. Pohjavettä suojaava maakerros on ohut, sen paksuus vaihtelee alle 1 metristä noin neljään metriin.
Pohjavesi on Pohjanmaan rannikkoalueelle tyypillisesti heikkolaatuista. Kaikissa pohjavesinäytteissä todettiin korkea, talousveden laatusuosituksen ylittävä rauta- ja mangaanipitoisuus sekä pieni happipitoisuus. Myös sameus, väriluku, kemiallinen hapenkulutus ja orgaanisen hiilen kokonaismäärä ylittivät kaikissa näytteissä talousvedelle asetetut laatusuositukset. Ammoniumtypen pitoisuus ylitti sekä talousveden laatusuosituksen että ympäristölaatunormin tutkimusalueen luoteispäässä sijaitsevassa havaintoputkessa.
Veden sameus ja korkea väriluku ovat todennäköisesti seurausta suuresta liuenneen raudan ja mangaanin määrästä. Korkea kemiallinen hapenkulutus ja orgaaninen kokonaishiili taas kertovat, että vedessä on mahdollisesti pintavedestä peräisin olevaa hapettuvaa orgaanista ja epäorgaanista ainesta. Kohonnut ammoniumtypen määrä voi kertoa lannoite-, karjanlanta-, jätevesi- tai ulosteperäisestä kuormituksesta. Näytteissä ei havaittu ympäristölaatunormin ylittäviä pitoisuuksia kasvinsuojeluaineita tai niiden aineenvaihdunta-, hajoamis- tai reaktiotuotteita.
Pohjavesialueen rajauksen tarkentamiseen tarvitaan lisätutkimusta
Geologisen rakenneselvityksen ja aiemman tutkimustiedon perusteella Pesäkankaan pohjavesialueen todettiin olevan pääosin geologisesti oikein rajattu. Tutkimusalueen luoteisosassa Pesäkankaan-Karhinkankaan pohjavesialueella karkearakeinen harjuaines ulottuu pohjavesialuerajauksen länsipuolelle. Tästä syystä pohjavesialueen rajaa tulisi siirtää länteen. Pohjavesialueen rajauksen tarkentamiseen tarvitaan kuitenkin lisätutkimusta.
Selvitys toteutettiin yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Kokkolan Veden, Kälviän Vesiosuuskunnan ja Kokkolan kaupungin kanssa.
Raportti ′Geologisen rakenteen selvitys Kokkolassa Pesäkankaan pohjavesialueella ja Karhinkankaan pohjavesialueen kaakkoispäässä′ on luettavissa Geologian tutkimuskeskuksen Hakku-aineistopalvelussa.
Lisätietoja
Projektipäällikkö Salla Valpola, Geologian tutkimuskeskus, puh. 029 503 5232, salla.valpola@gtk.fi
Ylitarkastaja Anne Petäjä-Ronkainen, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, puh. 029 502 4221, anne.petaja-ronkainen@ely-keskus.fi
Geologian tutkimuskeskuksen haku- ja latauspalvelu Hakku
Geologian tutkimuskeskus: Ratkaisuja vauhdittamaan siirtymää kestävään, hiilineutraaliin maailmaan
Geologian tutkimuskeskus GTK tuottaa puolueetonta tutkimustietoa ja palveluita elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin vauhdittamaan siirtymää kestävään, hiilineutraaliin maailmaan. GTK:n yli 400 asiantuntijaa ovat erikoistuneet mineraalitalouteen, kiertotalouteen, energia-, vesi- ja ympäristökysymyksiin sekä digitaalisiin ratkaisuihin. GTK on työ- ja elinkeinoministeriön alainen tutkimuslaitos, joka toimii Suomessa ja maailmalla.
