Pohjoismaat ovat vahva toimija kriittisten ja strategisten raaka-aineiden arvoketjussa globaalin toimintaympäristön muuttuessa
Pohjoismailla on merkittävä mahdollisuus vahvistaa Euroopan kriittisten ja strategisten raaka-aineiden saantia ja arvoketjua aikana, jolloin kysyntä kasvaa nopeasti ja geopoliittinen epävarmuus lisääntyy. Näin todetaan Nordic Innovationin raportissa, jonka koostamista johti Geologian tutkimuskeskus GTK.
Kilpailu kriittisistä ja strategisista raaka-aineista kiristyy maailmanlaajuisesti. Samanaikaisesti vihreä ja digitaalinen siirtymä sekä muuttuvat geopoliittiset voimasuhteet muokkaavat sekä kysyntää että tarjontaa. Tässä tilanteessa kyky tuottaa luotettavasti, riittävässä mittakaavassa ja oikea-aikaisesti metalleja ja mineraaleja on noussut yhtä tärkeäksi kuin itse luonnonvarojen saatavuus.
Raportin tunnistama Pohjoismaiden roolin vahvuus perustuu sen kohdennettuun rooliin globaalissa arvoketjussa. Sen panos Euroopan raaka-ainehuoltoon on luonteeltaan täydentävä ja pitkäjänteinen.
”Kysymys ei ole enää siitä onko mineraalipotentiaalia, vaan voidaanko esiintymiä kehittää ja hyödyntää Euroopan toimitusketjuvarmuutta vahvistavasti. Pohjoismailla on kriittisiä ja strategisia raaka-aineita tutkitusti kallioperässään, mutta myös jalostuskapasiteettia myös muualta tuleville raaka-aineille”, kertoo Saku Vuori, vt. pääjohtaja, GTK.
Geopolitiikka ja strategiat nivoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Strategisilla kumppanuksilla pyritään pienentämään toimitusketjuihin liittyviä riskejä. EU on ollut tässä aktiivinen, kuten muutkin toimijat.
Pohjoismailla on useita keskeisiä, vahvoja arvoketjuja tukevia vahvuuksia: useiden kriittisten ja strategisten raaka-aineiden merkittävä mineraalipotentiaali ja tunnetut mineraalivarannot, vakiintuneet kaivos- ja metalliteollisuuden rakenteet, teknologiavalmistus, korkeatasoinen geologinen tieto, vakaa sääntely-ympäristö sekä vahva sitoutuminen vastuulliseen hankintaan kansainvälisten ESG-standardien mukaisesti.
Litium, kupari, koboltti, grafiitti, nikkeli ja harvinaiset maametallit ovat keskeisiä nykyisissä ja tulevissa murroksissa. Kaikkia näitä esiintyy Pohjoismaissa. Raportin mukaan Pohjoismaiden raaka-ainepotentiaali on merkittävä, mutta jakautuu epätasaisesti eri aineiden ja alueiden välillä. Osa varannoista on käytännössä korvaamattomia joko geologisten ominaisuuksiensa tai strategisen sijaintinsa vuoksi.
Tulevaisuuden kysyntään vastaaminen edellyttää edelleen alkutuotantoa kaivoksista, mutta myös nykyisten tuotantoprosessien tehostamista, sivuvirtojen parempaa hyödyntämistä sekä kierrätyksen asteittaista lisäämistä.
Keskeinen haaste on muuntaa raaka-ainepotentiaali tuotantoon tähtääviksi investointipäätöksiksi. Esimerkki haasteen ratkaisemiseksi on EU:n kriittisten raaka-aineiden asetus (CRMA) ja sen tunnistamat strategiset malmeihin, kierrätykseen sekä jalostukseen liittyvät kehittämishankkeet ja niiden edistäminen.
Raportti määrittelee Pohjoismaat keskeiseksi osaksi entistä kestävämpää eurooppalaista raaka-ainejärjestelmää. Täyden potentiaalin hyödyntäminen vaatii panostuksia geologisen tiedon hankintaan ja edelleen jalostamiseen, pitkäjänteistä politiikkaa ja koodinoituja kehittämistoimia investointien toteutumiseksi.
Julkaisu päivittää aiempia arvioita ottaen huomioon Euroopan unionin kriittisiä raaka-aineita koskevan asetuksen (Critical Raw Materials Act), joka tuli voimaan vuonna 2024, sekä uusimman tiedon Euroopan strategisista raaka-ainetarpeista.
Raportin on rahoittanut Nordic Innovation, ja sen koostamista on johtanut Geologian tutkimuskeskus (GTK) yhteistyössä seuraavien organisaatioiden kanssa: Ruotsin geologinen tutkimuslaitos (SGU), Tanskan ja Grönlannin geologinen tutkimuslaitos (GEUS), Norjan geologinen tutkimuslaitos (NGU), Islannin yliopisto (HI), Iceland GeoSurvey (ÍSOR) sekä Grönlannin hallituksen mineraalivaroista vastaava ministeriö.
Lisätiedot
Saku Vuori, vt. pääjohtaja
Geologian tutkimuskeskus
puh. 029 503 0216
saku.vuori@gtk.fi
Leonardo Feltrin, erikoistutkija
puh. 029 503 0057
leonardo.feltrin@gtk.fi
