Suomella on vahva rooli EU:n akkumineraalien – erityisesti nikkelin ja koboltin – arvoketjussa
Geologian tutkimuskeskus GTK:n uusi tutkimusraportti esittelee arvion Suomen nykyisestä ja tulevasta roolista Euroopan akkuarvoketjussa. Raportin mukaan Suomi tuottaa jo nyt merkittäviä määriä nikkeliä ja kobolttia kaivoksista jalostukseen asti, ja maalla on edellytyksiä laajentaa myös muiden kriittisten mineraalien louhintaa ja jalostusta. Kasvava globaali kilpailu akkumateriaaleista nostaa esiin Suomen merkityksen strategisesti sijoittuneena sähköajoneuvo- ja energiavarastoteknologioiden raaka-aineiden tuottajana.
Raportti “ Finnish Battery Minerals for the Green Transition in the Context of Global Value Chains and Markets” kokoaa yhteen tutkimusprojektin tulokset, jossa arvioidaan Suomen potentiaalia akkumineraalien tuotannossa sekä tarkastellaan laajasti kansainvälistä arvoketjua.
Suomen tunnettujen esiintymien potentiaali arvioitiin niin kansallisen kuin EU:n akkuarvoketjun näkökulmasta. Akkukemikaalien tuotantoa ollaan Suomessa parhaillaan rakentamassa osin jo olemassa olevan arvoketjun alkupään (louhinta, rikastus ja jalostus) ympärille.
Akkuarvoketju kattaa kaikki akun elinkaaren vaiheet: raaka-aineiden hankinnasta ja valmistuksesta aina käyttöön ja kierrätykseen. Tyypillisiä akuissa käytettäviä mineraaleja ja metalleja ovat kupari, koboltti, litium, mangaani, luonnongrafiitti, nikkeli ja vanadiini.
Arvoketjun alkupään tuotannosta 70 % tulee Kiinasta
Kasvava akku- ja sähköajoneuvokysyntä muuttaa tällä hetkellä voimakkaasti akkumarkkinaa. Akkumineraalien merkitys kasvaa nopeasti, ja niistä on tullut keskeinen osa geopoliittista keskustelua erityisesti läntisessä maailmassa.
”Kun puhumme kriittisistä raaka-aineista, on tärkeää ymmärtää, että vaikka puhumme valtioiden, instituutioiden tai alueiden kuten EU:hun, tarpeista, toimijoina ovat käytännössä yritykset”, sanoo GTK:n erikoistutkija Patrick Friedrichs.
Kiinan osuus arvoketjun alkupään (louhinta, rikastus ja jalostus) tuotannosta on jopa 70 % kaikista mineraaleista ja metalleista. Siitä huolimatta kriittiset raaka-aineet kaikille kolmelle avaintoimijalle (EU, Yhdysvallat ja Kiina) ovat alumiini, antimoni, koboltti, kupari, fluoriitti, grafiitti, litium, nikkeli, harvinaiset maametallit ja volframi – eli vähintään viisi seitsemästä akun valmistuksessa tarvittavasta mineraalista.
Monia näistä mineraaleista esiintyy myös Suomessa. Tämä antaa maalle hyvät edellytykset kehittää akkumineraalien tuotantoa sekä niiden jalostamista ja tuotteistamista. Nikkeliä, kuparia, kobolttia ja platinaryhmän metalleja tuotetaan ja jalostetaan jo Suomessa, ja uusia kaivoshankkeita on kehitteillä tuotannon lisäämiseksi. Litiumia ei Suomessa vielä tuoteta, vaikka tunnettuja litiumesiintymiä on useita.
Lisätietoa
Raportti: Finnish Battery Minerals for the Green Transition in the Context of Global Value Chains and Markets
Patrick Friedrichs, Bo Långbacka, Martina Bertelli ja Mari Kivinen
Patrick Friedrichs, erikoistutkija
Geologian tutkimuskeskus
patrick.friedrichs@gtk.fi
