Suomessa Euroopan ainoat kobolttikaivokset – GTK mukana arvioimassa Euroopan kobolttivarantoja

Eurooppalaisten tutkimusorganisaatioiden yhteisesti tuottama, juuri julkaistu raportti käy läpi Euroopan kobolttivarannot ja arvioi uusien löytöjen potentiaalia. Työhön osallistuivat myös Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tutkijat.

25:ssä Euroopan maassa paikannettiin kaikkiaan 509 kobolttiesiintymää, joista 135 on Suomessa. Näistä esiintymistä 151:ssä (Suomessa 98) on tunnettuja kobolttivarantoja. Tunnetut varannot sijaitsevat 12 maassa, ja ne on yhdenmukaistettu YK:n varantoluokittelun (UNFC) mukaisesti. Tämä koboltin yhteenlaskettu varanto on noin 1 336 000 tonnia kobolttimetallia, johon sisältyy:

• 316 000 tonnia käynnissä olevista kaivoksista hyödynnettävää kobolttia, joista kaikki Suomessa.
• 163 000 tonnia kaivoshankkeissa, joista Suomessa 45 000 t.
• 110 000 tonnia nyt päivitetyissä historiallisissa malmiarvioissa, joista Suomessa 43 000 t.
• 747 000 tonnia luokittelemattomia historiallisia malmiarvioita, joista Suomessa 67 000 t.

Kobolttivarantoja löytyy ympäri Eurooppaa erilaisissa esiintymissä. Euroopan nykyinen kobolttituotanto tulee kolmesta suomalaisesta kaivoksesta: Kevitsasta, Kylylahdesta ja Terrafamesta, joka on ylivoimaisesti suurin tunnettu kobolttivaranto koko Euroopassa. Euroopassa on 104 kobolttia sisältävää, todennäköisimmin hyödynnettävissä olevaa esiintymää. Näistä 79 on Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Nämä maat ovat ensisijaisia etsittäessä kobolttia Euroopasta.

Puolan ja Saksan esiintymillä on paljon yhtäläisyyksiä koboltin tuotantoa hallitsevaan Keski-Afrikan kuparivyöhykkeeseen (Kongo ja Sambia). Puolan Kupferschiefer-malmeista tuotetaan merkittäviä määriä kuparia, ja pieniä määriä muita metalleja. Näiden kobolttipitoisuus on kuitenkin niin alhainen, ettei sen tuottaminen ole taloudellisesti kannattavaa. Tilanne voi muuttua rikastusteknologian kehittyessä.

Balkanin alueelta ja Turkista tunnetaan kobolttipitoisuuksia ja varantoja 27 rapaumatyypin nikkeliesiintymistä (ns. lateriittimalmeista). Joissakin näistä on yli 10 000 tonnia metallista kobolttia. Nykyään esiintymistä tuotetaan vain nikkeliä, mutta uudet rikastusteknologiat voivat mahdollistaa myös koboltin kannattavan erottamisen malmista.

Monissa Euroopan maissa on aiemmin tuotettu kobolttia pienistä, mutta rikkaista juoniesiintymistä. Nämä esiintymät ovat nykyään kannattamattomia kaivoksina, koska tunnetut varannot ovat erittäin pieniä. Uudet teknologiat sekä paine raaka-aineiden lähituotantoon ja alkuperän jäljitettävyyteen voivat kuitenkin tehdä näistä jälleen koboltin tuottajia. Todennäköisesti juoniesiintymät, Suomen kaivokset ja Euroopan hyödyntämättömät esiintymät sisältävät lisää malmivarantoja.

Kansallisten ja eurooppalaisten kobolttivarantojen kartoittaminen on tärkeää koboltin huoltovarmuuden varmistamiseksi. Kobolttia tarvitaan muun muassa sähköautojen akuissa. Suomi julkisti oman kansallisen akkustrategiansa tammikuussa 2021. Kobolttivarantojen kartoitus ja arviointi palvelevat kotimaisen akkustrategian tavoitteita. Akkumineraalien etsinnässä ja tuotannossa pyritään noudattamaan hyviä ja vastuullisia käytäntöjä, joita myös GTK on mukana kehittämässä.

Raportti

S. Horn, A.G. Gunn, E. Petavratzi, R.A. Shaw, P. Eilu, T. Törmänen, T. Bjerkgård, J. S. Sandstad, E. Jonsson, S. Kountourelis, F. Wall. 2021. Cobalt resources in Europe and the potential for new discoveries. Ore Geology Reviews 130, 1–25.

Lisätietoja

Erikoistutkija Tuomo Törmänen, p. 050 4364 019, tuomo.tormanen@gtk.fi

GTK:n aineistot ja verkkopalvelut