Suomessa vähemmän tunnettu sekaläjitys tarjoaa hyötyjä kaivannaisjätteiden hallintaan
Kaivannaisjätteiden sekaläjitys on Suomessa uusi, mutta maailmalla yleisesti käytetty kaivannaisjätteiden hallintamenetelmä. Sekaläjitys voi parantaa kaivannaisjätealueiden geoteknistä ja geokemiallista vakautta, vähentää kustannuksia ja pienentää maa-alan tarvetta. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tuore raportti esittelee kaivannaisjätteiden sekaläjitysmenetelmiä ja niiden testausta.

Sekaläjityksellä tarkoitetaan kaivannaisjätteiden, pääasiassa sivukiven ja hienojakoisen rikastushiekan, läjittämistä samalle jätealueelle. Sekaläjityksestä voi olla useita hyötyjä. Se voi parantaa kaivannaisjätealueen geoteknistä ja geokemiallista vakautta, nopeuttaa stabiloitumista ja vähentää hapen ja veden kulkeutumista jätteeseen. Lisäksi se voi pienentää tarvittavaa maa-alaa ja tuoda kustannussäästöjä.
Menetelmään liittyy kuitenkin myös haasteita. Sekaläjitys vaatii aina tapauskohtaista tutkimusta ja arviointia, optimaalisten sekoitussuhteiden määrittämistä sekä usein runsaasti energiaa ainesten sekoittamiseen ja läjittämiseen. Lisäksi se voi vaikeuttaa kaivannaisjätteiden myöhempää hyödyntämistä esimerkiksi sekundäärisinä raaka-aineina.
Sekaläjitysmenetelmien testauksen merkitys
Sekaläjitys voidaan toteuttaa eri tavoin, kuten sekoittamalla jätteet ennen läjitystä tai läjityksen yhteydessä esimerkiksi suurilla sekoittimilla, raskailla työkoneilla tai hihnakuljetuksen aikana. Kaivannaisjätteet voidaan myös läjittää samalle alueelle erikseen, muodostamalla eri jakeista soluja tai kerroksia.
Menetelmien toimivuuden ja toteutettavuuden arviointi vaatii testausta. Testaus voi sisältää sekä laboratoriomittakaavan että kenttämittakaavan kokeita. Tulosten tulkinnassa voidaan hyödyntää numeerista mallinnusta. Sekaläjityksen testauksessa keskitytään erityisesti siihen, miten eri jätejakeet käyttäytyvät sekoitettuna geokemiallisesti ja geoteknisesti. Samalla tarkastellaan, miten sekoittaminen ja läjitys käytännössä järjestetään.
Menetelmien soveltuvuus ja testaus GTK Mintecissä
Vaikka sekaläjitysmenetelmät ovat maailmalla melko laajasti käytössä, Suomessa niiden käyttö on ollut toistaiseksi vähäistä. Sekaläjitys on kuitenkin noussut esiin vaihtoehtona muutamissa suunnitteilla olevissa kaivoshankkeissa Suomessa.
Erityisen lupaavina menetelminä näyttäytyvät sivukivellä rajatut rikastushiekkasolut sekä kerroksellinen sekaläjitys, jossa kaivannaisjätemateriaaleja käytetään peittorakenteina. Soveltuvuus on aina arvioitava tapauskohtaisesti, sillä menetelmän toimivuus riippuu jätejakeiden ominaisuuksista, kaivosalueen topografiasta ja käytettävissä olevista resursseista.
GTK:n tutkimusraportti Kaivannaisjätteiden sekaläjitysmenetelmät ja niiden testaus on toteutettu osana Älykäs kiertotalouden kenttätestausalusta kaivannaisjätteille ja sivuvirroille (SMARTTEST) -projektia. Projektia osa-rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) sekä useat yritykset. GTK SMARTTEST -testikenttä sijaitsee Outokummussa GTK Mintecin koetehtaan yhteydessä, mikä mahdollistaa muun muassa sekaläjitysmenetelmien pitkäaikaisen kenttätestauksen.
Lisätietoja
Teemu Karlsson, erikoistutkija
Geologian tutkimuskeskus GTK
teemu.karlsson@gtk.fi
puh. 029 503 3999
GTK:n työraportti on katsottavissa ja ladattavissa Hakku-aineistopalvelussa:
Kaivannaisjätteiden sekaläjitysmenetelmät ja niiden testaus
SMARTTEST-projektin verkkosivut:
Älykäs kiertotalouden kenttätestausalusta kaivannaisjätteille ja sivuvirroille ‒ SMARTTEST
Uutinen GTK SMARTTEST kenttätestausalustasta ja -konseptista: Kaivannaisjätteiden pitkäaikaiskäyttäytymisen hallintaa parannetaan älykkäällä kenttätestausalustalla ja -konseptilla