Teemme tieteellistä tutkimusta maamme hyväksi

GTK:n geotieteellinen osaaminen ja sen soveltamisen kehittäminen toimivat ytimenä sille mitä haluamme olla tulevaisuudessa, siksi tavoitteenamme on vahvistaa tiede- ja innovaatiotoimintaa tällä strategiakaudella uudistumisemme varmistamiseksi. Kytkeydymme mukaan yhä haastavampien kokonaisuuksien ratkaisemiseen – tulevaisuuden muutosajureita ovat globaalit megatrendit, kuten ilmastonmuutos, digitalisaatio, kiertotalous ja kestävästi tuotettujen raaka-aineiden kysyntä, vesi ja kaupungistuminen, joita myös tutkimusrahoittajat painottavat tutkimusrahoitushauissaan.

 

Tämän vuoden aikana on tapahtunut paljon tiede- ja innovaatiotoiminnassa. Haluan nostaa tässä erityisesti Suomen Akatemian, koska se on keskeinen korkealaatuisen tieteellisen tutkimustyön ja sen aseman vahvistaja Suomessa.

Suomen Akatemia avasi syksyn aikana useita ylimääräisiä rahoitushakuja, jotka liittyivät Kansallisen TKI-tiekartan toimeenpanoon sekä siihen myönnettyyn lisärahoitusvaltuuteen vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa. Näitä olivat mm. (i) Tutkimusinfrastruktuurit yhteistyön alustoina, (ii) Kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden tutkimuksen erityisrahoitus sekä (iii) tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kumppanuusverkostojen erityisrahoitus. Näissä kaikissa onnistuimme – kiitos tutkijoidemme kovan työn, asiantuntemuksen sekä hienon kumppaniverkoston!

Tutkimusinfrastruktuurit yhteistyön alustoina haussa jatkoimme yhteistyön syventämistä Cirular Raw Materials Hub -laboratoriohankkeessa, jonka takana ovat Aalto-yliopisto, Geologian tutkimuskeskus GTK ja Teknologian tutkimuskeskus VTT.  Suomessa ainutlaatuisen, muun muassa kiertotalouden haasteita ja ongelmia ratkaiseva suuren laboratoriokeskittymän asiantuntija- ja tutkijakaartiin kuuluu kustakin tiedeyhteisöstä yhteensä 19 professoria ja projektitoiminnan kautta jopa 262 muuta henkilökunnan edustajaa. Aiheesta lisää: https://www.gtk.fi/jattilaboratorio-ratkoo-kiertotalouden-haasteita/

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kumppanuusverkostot haussa olimme mukana rakentamassa laajaa asiantuntijaverkostoa kiertotalouden edistämiseksi yhteistyössä VTT:n, Aalto-yliopiston, SYKEn, ja LUKEn kanssa.  Kiertotalouden suunnittelulähtöiset ratkaisut-verkosto (CircDNet) toimintaan kuului mm. vuoden 2020 aikana järjestetty ideakilpailu, jonka tarkoituksena on kannustaa kohti monitieteisiä ja monialaisia innovatiivisia kiertotalouden ideoita ja konsepteja, joissa yhdistyvät liiketoiminta, teknologia, kestävyys ja sääntely. Aiheesta lisää: https://www.vttresearch.com/en/news-and-ideas/circular-design-challenge-competition-teams-selected

Kriisivalmiuden ja huoltovarmuuden tutkimuksessa fokuksena oli turvallinen uusiutuvan energian tuotanto: miten kaupunkialueilla hallitaan indusoitua seismistä riskiä. Helsingin yliopiston, VTT:n ja GTK:n konsortio tutkii kysymystä erityisesti syviin geotermisiin kaukolämpövoimaloihin liittyvien riskien hallinnassa.

Saatu rahoitus on kokoluokaltaan hieman yli miljoona euroa seuraavalle neljälle vuodelle ja tuo meille hienon mahdollisuuden toteuttaa tutkimuksellisia tavoitteitamme. Osa syksyn hakemuksista odottaa vielä päätöstä – odotamme myös niiden tuloksia innolla.

 

Tutkimusinfrastruktuurit ovat yksi keskeinen tutkimuksen mahdollistaja osaamisen ja tietoaineistojen lisäksi. Saimme tänään hyviä uutisia myös tähän liittyen. Tutkimuslaitoksemme on mukana kolmessa konsortiossa (infrastruktuurikokonaisuudessa), jotka pääsivät kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle 2021–2024. Tämä parantaa olennaisesti mahdollisuuksiamme vahvistaa pitkäjänteisesti kyvykkyyttämme soveltaa geologista tietoa ja ymmärrystä yhdessä kumppaneidemme kanssa maamme hyväksi!

Tässä lyhyesti esiteltynä infrastruktuurit (Suomen Akatemian hakemukset) – niistä kuulette varmasti vielä lisää.

RawMatTERS Finland Infrastructure (RAMI) Aalto-yliopisto, Geologian tutkimuskeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT oy Aalto-yliopisto, VTT ja GTK ylläpitävät RAMI Circular Raw Materials-infrastruktuuria. Sen tarkoitus on tukea kiertotalouden tarvitsemaa, sekä luonnon että synteettisten epäorgaanisten materiaalien tutkimusta ja vahvistaa Suomen asemaa kiertotaloustutkimuksen johtajana maailmanlaajuisesti. Tutkimusinfrastruktuuri on erityisen tärkeä suljettujen materiaalikiertojen, kestävän kehityksen energiatutkimuksen, primääristen kaivostuotteiden jatkojalostuksen, sekä sekundääristen raaka-aineiden prosessoinnin ja kestävän kehityksen mukaisen käytön tutkimuksessa. Se on olennainen alan uusien asiantuntijoiden koulutuksen alustana. Tiivis yhteistyö teollisuuden kanssa tutkimushankkeissa mahdollistaa tutkimustulosten nopean siirtämisen tuotteiksi markkinoille. Vuoteen 2030 mennessä tavoitteena on kehittää RAMIsta aktiivinen kansallinen, ja kansainvälinen tutkimusympäristö; avoimesti saavutettava RAMI on jo nyt osa EIT Raw Materials infrayhteistyöverkostoa.

Finnish Marine Research Infrastructure (FINMARI). Suomen ympäristökeskus SYKE, Geologian tutkimuskeskus, Helsingin yliopisto, Ilmatieteenlaitos, Luonnonvarakeskus Luke, Turun yliopisto, Åbo Akademi Suomen merentutkimuksen hajautettu infrastruktuuri FINMARI kokoaa kansalliselle tiekartalle integroidun kokonaisuuden, jossa yhdistyvät 4 tutkimuslaitoksen (Suomen ympäristökeskus, Ilmatieteen laitos, Geologian tutkimuskeskus, Luonnonvarakeskus) ja 3 merkittävimmän Itämeritutkimusta harjoittavan yliopiston (Helsingin yliopisto, Turun yliopisto, Åbo Akademi) toisiaan täydentävät resurssit. FINMARI koostuu kenttäasemista, tutkimusaluksista, kokeellisista laboratorioista, kauppalaivojen läpivirtausasemista, profiloivista mittauspoijuista ja muista autonomisista mittausalustoista sekä uuden sukupolven automatisoidusta Utön ilmakehä- ja merentutkimusasemasta. FINMARI muodostaa havaintojen ja kokeellisen tutkimuksen kokonaisuuden, joka perustuu partnerien erityisosaamisen integrointiin yhteisessä kehittämissuunnitelmassa. FINMARIn tavoitteena on luoda kestävä pohja meriekosysteemien monitasoisen ajallisen ja paikallisen vaihtelun syiden ymmärtämiselle merten suojelun pohjaksi.

European Plate Observing System (FIN-EPOS) Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, Geologian tutkimuskeskus, Maanmittauslaitos, Oulun yliopisto, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Tieteen tietotekniikan keskus CSC Nykyaikainen geotiede tarvitsee tuekseen laajoja tutkimusaineistoja, jotka ovat valtiollisista rajoista riippumattomia. EPOS-ERIC (Euroopan mannerlaattojen havainnointijärjestelmä) on hajautettu yhteiseurooppalainen geotieteellinen tutkimusinfrastruktuuri, joka muodostuu kansallisista mittausasemista, dataverkoista, kansainvälisistä tietokeskuksista ja tietovarastoja sekä toimintaa ohjaavasta päämajasta. EPOS pyrkii olemaan geotieteellisen tiedon pääasiallinen tietokeskus Euroopassa. Suomen kansallinen FIN-EPOS-konsortio on suomalaisten yliopistojen (HY, OY, AALTO) ja tutkimuslaitosten (GTK, MML, IL, VTT, CSC) yhteisö, joka ylläpitää kiinteän maan observatorioita ja laboratorioita ja toimittaa dataa kansainvälisiin tietokeskuksiin ja edelleen EPOS-tietokeskukseen. FIN-EPOS-portaalin ja verkkosivujen kautta suomalaiset tutkijat, opiskelijat, viranomaiset ja kansalaiset voivat hakeutua EPOS-sivustoille, josta he saavat käyttöönsä laajoja monitieteellisiä tutkimusaineistoja.

Näiden hienojen edistysaskeleiden myötä on ilo kiittää niitä monia, jotka ovat tämän työllään mahdollistaneet. Kiitos ja mukavaa joulunalusaikaa – tästä on hyvä jatkaa!

Teksti:

Saku Vuori, johtaja, tieteellinen tutkimus, saku.vuori@gtk.fi