Tietoa meristä meidän ja meriemme hyväksi

Meret ovat meille tärkeitä. Maapallon pinta-alasta lähes 71 prosenttia on valtamerten peitossa, ja valtavan tilavuutensa ansiosta ne käsittävät 99 prosenttia maapallon elintilasta. Valtamerten kasviplankton tuottaa suuren osan maapallon eliöstön tarvitsemasta hapesta. Meret tarjoavat lisäksi ruokahuollon kannalta merkittävän osan maailman ravinnosta. Meri on myös monille meistä tärkeä vapaa-ajanviettopaikka ja virkistyksen lähde.

Meriympäristöön kohdistuu väestönkasvusta, meri- ja rannikkoalueiden lisääntyneestä käytöstä sekä ilmaston lämpenemisestä aiheutuvia paineita ja vaikutuksia. Merialueiden kestävän käytön suunnitteluun ja meriympäristön hyvän tilan varmistamiseksi tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Tällaista lähestymistapaa esitettiin jo EU:n laatimassa meristrategiapuitedirektiivissä (2008). Valtamerten ja merten säilyttäminen on keskeisesti mukana myös EU:n vihreän kehityksen ohjelmassa (2019).

Kokonaisvaltainen, ekosysteemiin perustuva lähestymistapa on maa- ja vesivarojen sekä elollisten luonnonvarojen yhdennettyä hallintaa koskeva strategia, jonka tarkoituksena on edistää tasapuolisesti niiden säilyttämistä ja kestävää käyttöä. Työn pohjaksi tarvitaan kuitenkin monipuolista tietoa ja aineistoja meriympäristöistä. Merenpohjan geologiset aineistot muodostavat tärkeän tietolähteen merialueiden kestävän käytön suunnittelun avuksi.

Geologian tutkimuskeskus vastaa kansallisesti Suomen merialueiden merenpohjan geologisesta kartoituksesta. GTK on tuottanut jo monta vuosikymmentä tutkimustietoa ja aineistoja Suomen merialueiden merenpohjan geologiasta niin suunnittelun kuin merenhoidon tueksi. Olemme olleet aktiivisia yhteistyössä muun muassa European Marine Observation and Data Network (EMODnet) projekteissa, joissa on koottu tietoa Euroopan merialueiden geologiasta. Tällä hetkellä GTK koordinoi laajaa EMODnet Geology projektia.

Pelkät aineistot eivät yksistään riitä, niiden pitää olla myös helposti löydettävissä ja käyttöön otettavissa. GTK tarjoaa geotietoa aktiivisesti. GTK:n Hakku-palvelu ja EU:n EMODnet portaalit ovat hyviä kanavia merenpohjan geologista tietoa tarvitseville. EMODnet Data Ingestion portaali tarjoaa puolestaan palvelun tiedon jakamiseen kolmansille osapuolille, joilla ei ole tarkoitukseen sopivia omia verkkopalveluja. Tänä vuonna avattu Itämeri-sivusto pitää sisällään aineistojen lisäksi monipuolista tietoa Itämerestä. Sivustolta löytyy runsaasti tietoa ja aineistoja myös Itämeren geologiasta.

Uutta tietoa tarvitaan tulevaisuudessakin ‒ varsinkin, kun Suomen merialueiden pinta-alasta on kartoitettu geologisesti vasta vajaa viidennes aluesuunnittelun tarpeisiin riittävällä tarkkuudella. Meret ovat meille suomalaisille erityisen tärkeitä kuljetus- ja kulkuväyliä: kulkeehan Suomen viennin määrästä 90 prosenttia ja tuonnista 80 prosenttia meriteitse.

Tietoa merenpohjan geologiasta tarvitaan muun muassa laivaväylien rakentamiseen ja kunnossapitoon sekä vaikkapa kaapeli- ja putkilinjojen reittiselvityksiin. Muukin rakennustoiminta merellä, kuten merituulivoimapuistojen rakentaminen, lisääntyy mahdollisesti tulevaisuudessa. Tarjoaahan merituulivoima yhden keinon hiilettömään energiajärjestelmään ja vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen. Riittävällä ja helposti saatavalla tiedolla halutaan taata merten kestävä käyttö ja merten hyvä tila tulevaisuudessakin.

Merten tärkeydestä kertonee sekin, että YK on nimennyt kuluvan vuosikymmenen (2021–2030) merentutkimuksen vuosikymmeneksi. Tähän mekin annamme oman panoksemme ja tietopääomamme.

Teksti

Tutkimusprofessori Aarno Kotilainen, Ympäristöratkaisut, aarno.kotilainen@gtk.fi