Uusi hanke selvittää hiilikaupan mahdollisuuksia turvetuotannosta vapautuvilla alueilla
Tarve vähentää Suomen ja Euroopan unionin ilmastopäästöjä lisää painetta ohjata alueita hiilivarastoja säilyttäviin maankäyttömuotoihin. Turpeen hiilivarastojen säilyttämisestä olisi saatavissa tehokkaita ja verrattain pysyviä päästövähennyksiä, jos maanomistajilla olisi hiilikaupan ansiosta kannusteet niitä tuottaa.
Turvemaiden vettäminen on aiemmissa selvityksissä todettu kustannustehokkaaksi keinoksi vähentää ilmastopäästöjä verrattuna yhteiskunnan muuhun keinovalikoimaan. Koska nykyiset tukijärjestelmät eivät kannusta turvetuotannosta vapautuvien alueiden vettämiseen, uusille hiilimarkkinaratkaisuille on selkeä tarve. Vettäminen voi olla paitsi ennallistamista myös biomassojen tuotantoa korkealla vedenpinnalla eli kosteikkoviljelyä.
EU valmistelee parhaillaan hiilenpoistojen sertifiointia, jossa luodaan pelisäännöt yksityisten ja julkisten toimijoiden hiilikaupalle. Sertifioinnin viitekehyksessä turvemaiden vettäminen on katsottu osaksi maankäyttösektorin hiilenpoistomenetelmiä eli hiiliviljelyä. Toimivat hiilimarkkinat tarvitsevat syntyäkseen myös kansalliseen ja paikalliseen tasoon keskittyvää työtä. Muuttuva markkinatilanne tarjoaa maanomistajille uusia korkean vedenpinnan vaihtoehtoja turvetuotannosta poistuvien alueiden jatkokäyttöön, jos vain toimintatavat ja arvoketjut saadaan toimiviksi.
Vuodenvaihteessa käynnistynyt Hiilimarkkinoilta lisäarvoa turvetuotannosta poistettujen alueiden jatkokäyttöön (ArvoHiili) -hanke kartoittaa hiilimarkkinatoiminnan mahdollisuuksia ja reunaehtoja turvetuotannosta vapautuvilla alueilla Etelä-Pohjanmaalla. Tarkoituksena on selvittää luonnontieteelliset, oikeudellis-hallinnolliset sekä taloudelliset edellytykset saada arvoa hiilivarastojen säilyttämisestä ja hiilensidonnasta kosteikkoviljelyn ja ennallistamisen avulla. Hankkeella halutaan vastata hiilikaupan tarjoamiin mahdollisuuksiin tilanteessa, jossa markkinat ovat muodostumassa nopeasti.
Geologian tutkimuskeskus ja Luonnonvarakeskus tuottavat tietoa hiilivarastoja säilyttävien maankäyttömuotojen ilmastovaikutuksista turvetuotannosta vapautuvilla alueilla suhteessa jatkokäytön alueelliseen nykytilaan. Samalla muodostetaan käytäntöjä kasvihuonekaasutaseiden luotettavaan ja kustannustehokkaaseen mittaamiseen ja arviointiin. Itä-Suomen yliopisto selvittää ilmastoyksiköiden tuottamisen nykyistä sääntelyä ja ohjauksen keinoja tulevaisuudessa sekä kartoittaa hiilivarastoja säilyttäville maankäyttömuodoille rakentuvia ilmastoystävällisiä ja taloudellista hyötyä tuottavia arvoketjuja. Seinäjoen ammattikorkeakoulu vastaa hankkeen paikallisten toimijoiden yhteistyön edellytyksistä Etelä-Pohjanmaalla.
Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Geologian tutkimuskeskus, Luonnonvarakeskus, Seinäjoen ammattikorkeakoulu sekä Itä-Suomen yliopisto, josta mukana ovat Metsätieteiden osasto ja Oikeustieteiden laitos. Hanketta rahoittaa Euroopan unionin Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (Just Transition Fund, JTF).
Lisätietoja
Liisa Maanavilja, erikoistutkija
Geologian tutkimuskeskus GTK
liisa.maanavilja@gtk.fi
puh. 029 503 5045
Projektin esittely GTK:n verkkosivuilla:
Hiilimarkkinoilta lisäarvoa turvetuotannosta poistettujen alueiden jatkokäyttöön (ArvoHiili)
Lasse Aro, tutkija
Luonnonvarakeskus (Luke)
lasse.aro@luke.fi
puh. 029 532 4025
Suvi Kuittinen, tutkijatohtori
Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto
suvi.kuittinen@uef.fi
puh. 050 442 2715
Mirella Miettinen, yliopistotutkija
Itä-Suomen yliopisto, Oikeustieteiden laitos
mirella.miettinen@uef.fi
puh. 050 472 0510
Kari Laasasenaho, erityisasiantuntija
Seinäjoen ammattikorkeakoulu SeAMK
kari.laasasenaho@seamk.fi
puh. 040 680 7631
